sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Broileria juustokakkuun

Virallista kansainvälistä juustokakun päivää vietettiin jo eilen, mutta olin niin lopen uupunut etten yksinkertaisesti jaksanut. Olin nukkunut niin huonosti. Sen lisäksi, että koko kesän kestäneet helteet ovat muuttaneet asuntomme pätsiksi, oli meillä yökyläläinen. Pikkuprinssimme Miska tuli meitä ilahduttamaan. Parhaimmillaan jopa 9 tuntia putkeen nukkuva 3,5 kk ikäinen hymypoikamme. Tämä yö osoittautui kuitenkin kaikeksi ihan muuksi...


Valvottiin ja juteltiin niin kovasti. Kitistiin, Mikään ei ollut hyvin. Syytin kuumuutta, poika oli kovin hikinen. Mummalla meinasi jo loppua niin hermot, kuin voimat, kuin virikkeetkin. Viimein, 11.40 aamulla nukahdettiin kunnolla. Molemmat. Tytär haki iltapäivällä kotiin väsyneen pojan. Illalla hän suorastaan ryntäsi takaisin: "Äiti, nyt mä tiedän mikä Miskalla oli!!!!!" Hän oli saanut ensimmäisen hampaansa! Elisa totesi lähteissänsä, että onneksi äippäpakkauksessa oli hammasharja. Vaikka tätä jo uumoiltiin (ja minä näin siitä unta ke-to välisenä yönä!) oli se silti yllätys. Ne kun pruukaavat puhjeta tuossa 4-5 kk iässä.


Mutta siihen juustokakkuun. Ne ovat ympäri maailmaa tunnettuja useimmiten makeita herkkuja, joiden valmistukasessa on useita eri koulukuntia.

Erilaisia juustokakkusia on tarjoiltu jo tuhansien vuosien ajan. Vanhimmat juustomuotit ovat 4000 vuoden takaa. Antiikin Kreikan olympiaurheilijoille tiedetään tarjotun hunajalla makeutettuja juustokakkuja jo 776 eaa. Antiikin Roomalaisen valtiomiehen Marcus Porcius Cato vanhemman kirjoittamassa teoksessa De Agricultura (suom. Herrasmiesmaanviljelijän käsikirja, Paavo Castrén, 2006) eriytetään kaksi erilaista uhrikäyttöön tarkoitettua juustokakkua, libum ja placenta, resepteineen. Näistä jälkimmäistä voidaan pitää nykyisten juustokakkujemme esi-isänä.


Keskiajalla juustokakut levisivät ympäri Eurooppaa ja syntyi kaksi tekotapaa, uunillinen ja uuniton. Lisäksi voidaan erottaa kolme toisistaan eroavaa suuntausta. Välimerellinen Ricotta-juusoon perustuva, englantilainen tuorejuustoon ja saksalaisittain rahkaan tehty. 1870-luvulla veivät maahanmuuttajat tämän kakun Amerikan mantereelle. Kun vielä 1928 oli Philadelphia-juuston rakenne loppuun muokattu, alkoi varsinainen juustokakkujen läpimurto. Mutta juustokakuilla on ympäri maailmaa aivan paikkakuntakohtaisia "ainoita oikeita" tekotapoja. ja voimme laskea eräänlaisiin juustokakkuihin kuuluvaksi myös kotoisan rahkapiirakkamme.

Meidän kotona makeudet kuuluvat lähinnä tyttöjen syömisiin, joten pohdin ajatusta suolaisesta juustokakusta. Löysinkin K-ruoan sivuilta ohjeen Punasipulinen broileri-juustokakku. Käytin tätä pohjana ja aloin hommiin. Pohjaksi valitsin piimälimppua ja maustamattoman tuorejuuston tilalle ruohosipulilla maustettua. Muuten seurasin ohjeita. Ja siitä tuli ihan tajuttoman hyvää! Helleruokaa parhaimmillaan raikkaan salaatin kanssa tarjottuna! Ja mitkä muuntelumahdollisuudet. Itse laitan ensi kerralla savuporoa... Taitaa perinteiset voileipäkakut jäädä pois ainakin seuraavasta tarjoilupöydästä.


Jopa mieheni, joka ei koske mihinkään, jossa on sana kakku, pienellä houkuttelulla suostui maistamaan tätä. Sillä seurauksella, että eilen meni puolet koko 14 hengen kakusta. Okei, minä autoin ihan vähän...

2 kommenttia:

  1. Hampaat puhkeavat välillä aikaisemmin toisille myöhemmin. Olipas kiva kakun ohje, aika mielenkiintoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kakku oli oikeasti todella hyvää! Ja hampaalle parikin puhkesi miltei heti. Nyt on yläleuassakin iiiiso patti, pojalla on kiire, eikä hän millään usko kun yritämme hillitä tahtia =)

      Poista