Tuumia ja toimia

Ensimmäinen CEF-sytostaattihoito on onnellisesti takanapäin. Jännitti ihan mielettömästi. Olin kuullut ja lukenut niin paljon pahoinvoinneista, voimattomuudesta, kamaluudesta ja kaikesta inhottavasta, että sain oikein tehdä töitä säilyttääkseni optimistisen ja uteliaan asenteeni. Loppujen lopuksi mitään kamalaa ei ollut, ei edes pahoinvointeja - tosin tänään otin viimeisen pahoinvointilääkkeeni tästä hoitopäivä + 2 seuraavaa päivää satsista. Olen ollut energinen, luultavasti ylisellainen. Vaikka olin nukkunut huonosti parina hoitoja edeltävänä yönä, en seuraavana yönä saanut nukuttua kuin 1½ tuntia. Leikin sitten tietokoneella muun perheen nukkuessa ja myöhemmin tässä postauksessa näettekin ensimmäisen valmiin tuotokseni tätä lajia jota yöllä harrastin.

Olen hehkuttanut paljon sitä, kuinka jouhevasti ja hienosti julkinen terveydenhuolto on toiminut. Nyt täytyy lisätä joukkoon Kela, niin peribyrokraattisena, joustamattomana ja "köyhät kyykkyyn" -asennevammaisena tunnettu laitos. Sain sytohoidon aikana kuulla saaneeni reseptin 6ml injektiolääkkeeseen, joka pakottaa elimistöä tuottamaan paljon lisää valkosoluja niiden tilalle, jotka sytostaatit oheistuotteena syöpäsolujen tappamiselle tuhoavat. Kun tulin kotiin, meinasin lähettää mieheni apteekkiasialle. Onneksi tarkastin netistä tämän lääkkeen hinnan. 1 kpl yli 1200 euroa!

Soitin hädissäni syöpäpolille ja sain kuulla, että lääke kyllä kuuluu erityiskorvattavien piiriin. Ongelmana oli vain tapahtumien nopeus. Tässä vauhdissa en ollut ehtinyt saada lääkärin B-lausuntoa itselleni, jolla olisin voinut todistaa Kelalle oikeuteni tähän korvattavuuteen. Onneksi lääke piti ottaa vasta seuraavana päivänä.

Posti toi kaivatun paperin ja suuntasin kohti Kelan toimistoa. Yliapaattinen neuvontavirkailija kehotti minua vaan ostamaan lääkkeen ja hakemaan sitten korvauksia jälkikäteen. No, hieman haastateltuani häntä kävi ilmi, että onhan tuolla ihmisiä, joihin hän voisi ottaa yhteyttä käsittelyajan (2 vkoa) nopeuttamiseksi. Sovimme tästä ja hän lupaili, että minulle soitetaan viimeistään seuraavana päivänä.

En ehtinyt edes torin bussipysäkille saakka, kun puhelin soi. Aikaa oli siis kulunut korkeintaan 15 MIN!!! Ystävällinen virkailija soitti, kyseli kovasti mihin apteekkiin haluan tämän pikapäätöksen tiedon ja lupasi vielä, että voin takautuvasti hakea palautusta myös niistä erikoiskorvattavista pahoinvointilääkkeistä, jotka minun oli täytynyt hankkia jo ennen hoitoa. Sain siis samalla reissulla haettua tarvitsemani lääkkeen 1211,02 euroa edullisemmalla hinnalla ja otettua pistoksen ajallaan. Tämän lääkkeen kohdalla varoiteltiin kovasti luu- ja nivelsäryistä (valkosoluthan muodostuvat luuytimessä), mutta liekö helpottumiseni, onnellisuuteni asian saamista käänteistä, vai yleinen asenteeni vaikuttanut siihen, että mitään ylimääräisiä jomotuksia ei tuntunut. Koko ensimmäinen sytostaattihoito siis takanapäin ja ilman mitään ikäviä sivuvaikutuksia.

Mutta turhaan huhuilin Uni-Masan perään hoitoa seuranneen yön aikana. Ajattelinkin ryhtyä tuumasta toimeen ja ruveta kirjaamaan muistiin näitä itse suunnittelemiani käsitöitä. Vanhemmista en tietenkään mitään muista, mutta uudemmista kyllä. Ensimmäisenä sain valmiiksi helpoimman, eli virkatun sytomyssyn. Tein sen katsoessani My week with Marilyn leffaa (yksi lemppareistani, Eddie Redmayne, on yhdessä päärooleista) ja se muotoutuikin jotenkin leffan hengessä. Mutta on ihanan pehmeä ja varmasti mukava tukankorvike tulevaisuudessa.

Kirjoitin ohjeen mahdollisimman tarkasti vinkkeineen ylös ja tuotos on tässä. Jos sieltä löytyy kaikesta huolimatta virheitä tai ajatuskatkoksia, kommentoi, niin oikaisen ne mitä pikimmiten. Elämäni tilkkutäkin osio "Otteita Annan käsityömaniasta" ylpeänä esittää ensimmäisen ohjeensa:

V-stitchvaalimyssy eli kotoisesti muokattuna Festarimyssy.

Äiti Maa

YK on julistanut tämän päivän kansainväliseksi Äiti Maan päiväksi. Tällä halutaan muistuttaa kaikille sitä, kuinka korvaamaton maapallomme on ja kuinka meidän tulisi pitää siitä huolta jotta se säilyisi myös tuleville sukupolville. Kierrätys on tietysti päivän sana.

Olen itse ihastunut sisustuselementtinäkin kaikenlaisiin luonnon antimiin. Kesäisin parvekkeellamme on ollut yrttitarha, mutta kissojen tultua taloon, on se saanut väistyä nelijalkaisten ystäviemme tieltä. Kaipaan sitä kuitenkin suunnattomasti. Olenkin nyt pähkäillyt ja pähkäillyt, kuinka saisin ensi kesäksi molemmat - yrtit ja kissat. Ongelmana on se, kun kissat ovat vallanneet meidän hienon "yrttipenkin" omaksi paikakseen. Jos meinaan siihen yrttiruukkuja laittaa, ovat ne varmasti lattialla alta aikayksikön. Siispä päätin siirtää yrttimaan lattialle. Ajattelin yhtä isoa ruukkua, johon istuttaisi kaikki ne välttämättömät mauntuojat. Surffaillessani löysin tähän täydellisen ratkaisun:

Nyt vaan risuja keräämään samalla kun ulkoilee tuolla lähimetsissä, sopivaksi ruukuksi käy jo olemassa oleva vuorattu kori. Tuolle yrttihyllylle voi sitten laittaa muutaman köynnöstävän kukkasen. Täytyy kerätä myös oksankappaleet toiseen vastaantulleeseen havetodo -ideaan, nimittäin pikkunaulakkoon eteisen seinälle. Tähän saa sitten ripustettua avaimia, muistilappuja ja muita pikkujuttuja.

Olin eilen lääkärissä. Kaikki oli hyvin, sisuskalu- ja luustokuvaukset olivat puhtaat - etäpesäkkeitä ei siis todellakaan löydetty! - ja veriarvot kohdillaan. Tämä tarkoittaa sitä, että syövän hoidon toinen vaihe voi alkaa. Sytostaatteja. Ja jotta en vieläkään asiaa ehtisi mitenkään enemmälti tässä vaiheessa pohtia, alkaa tämä puoli vuotta kestävä hoitojakso maanantaina. Tiputuksia on kolmen viikon välein, eli aina kun on toipunut edellisestä myrkkysatsista pääsee takaisin hakemaan uutta. Tottakai varmistin vielä tämänkin asian, hoitojen aikana voi tehdä käsitöitä. Minun sytostaattikuuriini kuuluu myös ehdoton tipattomuus - ei edes yhtä lasillista viiniä saa nauttia muuta kuin alkoholittomana versiona. 100-päiväläiset vaviskaa - vedän pitemmälle kuin Matti Nykänen =)

Tämähän tietää hiusten lähtöä. Olen alusta lähtien naureskellut sitä, kuinka kaikki tapahtuu niin nopeasti, ettei "tukka pysy perässä". Nyt se muodostuu konkreettiseksi. Olen aina halunnut tietää miltä näyttäisin kaljuna, minkä muotoinen mun kalloni oikein on. En ole vaan koskaan "uskaltanut" sitä paljaaksi ajaa. Kohta senkin tiedän - enää kuukausi toiseen hoitokertaan, jonka jälkeen hiukset yleensä putoavat. Onhan sillä myös haittapuolensa. Päänahka tulee araksi ja palelevaiseksi. Joten tarvitaan lämmikettä, siis projektilistalle sytomyssyjä.

Ja aivan kuin joka paikka ei jo nyt tursuaisi lankoja oli suuntana lankakauppa. Alunperin mun piti ostaa 1 kerä huivilankaa, kun pelkään sen loppuvan kesken. No, ostoslistaan tuli lisää myssylankoja - halusin pehmeitä luonnonkuituja. Mukaan tarttui puuvillaa, bambua ja silkkiä sisältäviä lankoja neljään myssyyn. Ja kun kerran lankakaupassa oltiin, niin paljon muuta... Mutta nyt on aikaa, Sairaslomaa on ainakin vuoden loppuun saakka. Täytyy vain mitä pikimmiten saada aikaiseksi työhuoneen säilytysratkaisujen muutos. Konttoritarvikkeille varattu hylly joutaa muualle ja sen tilalle tulee langoille ja kankaille varattu säilytyskokonaisuus. Olisi niin kiva, kun kaikki nämä intohimon kohteet löytyisivät yhdestä paikasta.

Huiveja ja muuta

On se hassua kuinka pienestä voi hyvä olo olla kiinni. Kävin maanantaina taas punktoitavana. Nestettä ei ollut paljoa, mutta se oli ihan hassussa paikassa. Se jotenkin painoi sisuskaluja niin, että mulla oli ihan fyysisesti paha olo. Lämpöä mitatiin vielä operaation yhteydessä, mutta tämän - toistaiseksi viimeisen - punktoinnin seurauksena sekä pahat olot että lämmöt jäivät Kupittaan terveyskeskukseen. Olenkin nyt ollut energiaa täynnä, suunnitellut kotiin kaikennäköisiä sisustusmuutoksia, järjestellyt, täyttänyt viheliäisiä tukihakemuksia (liitepinot kasvavat useisiin sentteihin), ja tehnyt käsitöitä. Ja suurimpana juttuna olen viimeinkin jaksanut aloittaa "Spring Plumage" -takin ohjeiden kääntämistä lontoosta suomeksi. Olen kyllä sitä mieltä, että 70 sivussa on paljon turhaakin tavaraa, mutta kohta pääsen senkin projektin kanssa tositoimiin!

Mulla on usein kaksi työtä meneillään, toinen neulottava ja toinen virkattava. Voin sitten mielialan mukaan tehdä jompaakumpaa. Ellen sitten himoitse jotakin muuta. Näpertely ja kaikenlainen käsillä tekeminen vaan on mun juttu. Kun sain tietää sairaudestani, eräs ystävättäreni löysi netistä ohjeen huiviin, joka muodostuu vaaleanpunaisista ruusukkeista. Hän tilasi sellaisen itselleen ja viimeinkin sain sen pingotettua ja pääteltyä. Jos toisen samanmoisen teen, muokkaan ohjetta hieman. mutta tällainen huivi nyt odottaa Piiaa ja bonuksena päälle ruusuke. Ohjeet näihin ja paljon muuhunkin kivaan löytyy täältä.

Leikkausten välillä eksyin jälleen kerran lankakauppaan. Tarjouksesta käteeni tarttui mm. Marks & Kattensin Fame trend paljett -lankaa. En varsinaisesti ole mikään bling bling -tyyppi, mutta poikkeus vahvistanee säännön. Tämä lanka suorastaan kiljaisi minut nähdessään, että "Revontulihuivi". Olin jo pitkään haaveillut sellaisen neulomisesta ja mikä ihana keväinen lanka minua nyt kutsuikaan. Eli tuumasta toimeen, ja nyt on kevääksi/kesäksi hitusen blingiä. Lanka oli huomattavasti ohuempaa kuin ohjeessa sanottiin, joten saadakseni siitä mieleiseni kokoisen, sain jatkaa kuvion tekemistä moneen kertaan. Loppujen lopuksi työssä oli miltei 600 silmukkaa, mutta lanka oli niin riittoisaa, ettei sitä mennyt kuin vajaat 200g! Minä pidän.

Aiemmassa postauksessani kerroin tyttärelleni tekemistäni kierrevartisista sukista. Lankaa jäi yli, joten tein siitä Lovikka-lapaset. On muuten kätevä sellainen "nyörintekokone", tein sillä myös esim. Muumi-amigurumieni hännät. No, lankaa jäi vieläkin, joten tein myssyn, johon virkkasin ja puuhelmellä kiinnitin kukkasen. Hieman 20-lukua... Myssyn harmaa taas tulee Converse (Crochverse) -tossuista, joita hänelle virkkaan. Niihin tulee ulkokäyttöön sopivat pohjat jne. kunhan vain saan suutarimieheni ohjeistettua hänelle kuuluviin viimeistelytöihin. Mutta lankaa olisi vieläkin jonkinverran jäljellä. Pähkäilenkin nyt, mihin sen oikein käyttäisin. Ideoita?

Tällä hetkellä työn alla on siis molempien tyttöjen tossut, makuuhuoneen senkin uusi pöytäliina ja tuubihuivi lopusta paljettilangasta. Heti kun saan takin ensimmäisen osan ohjeen valmiiksi ja omaan käteeni sopivaksi, alkaa suururakka. Koko takki neulotaan yhtenä kappaleena, ainoastaan hihojen pitkälle sivulle ommellaan sauma silmukoita jäljentäen. Joskos sen kaiken muun ohessa saisi ensi kevääksi valmiiksi =)

Vähän inkivääristä ja kurkumasta

Tässä on pari viikkoa mennyt totaalisessa hiljaiselossa. Toinen leikkaus on onnellisesti takanapäin. Sekin meni hyvin, sääli vaan että dreeni lakkasi toimimasta jo 3 päivää leikkauksen jälkeen. Nyt juostaan punktoitavana pari kertaa viikossa. Ikävämpi asia tämän leikkauksen jälkeen on ollut jatkuva pieni lämpö. Ulkona olisi ihana, mitä keväisin ilma, mutta olen kotipotilas kunnes lämpötilani on alle 37 astetta. Sain myös arvion jatkohoidoista, jotka pitävät sisällään koko paketin sytostaatteineen ja säteineen. Syöpätyyppini on niin harvinaislaatuinen ja jakautumisaste niin korkea, että esim. suun kautta otetut lääkkeet ovat tehottomia. Haavan ja olon paranemista sekä näiden hoitojen aloittamista odotellessa voinkin vaan yrittää ruoka-aineilla vahvistaa ja tukea paranemisprosessia ja kropan jaksamista tulevissa, rankoissa hoitomuodoissa.

Olen aiemmin hehkuttanut teille ihanien smoothieitten teosta ja nauttimisesta. Nyt kun oli nuo pari sairaalapäivää, huomasin kehossani niiden puuttumisen. Tein itselleni heti kotiin päästyäni avocadosta ja pinaatista ison juoman. Se meni hetkessä ja oikein tunsin, kuinka jokainen solu huusi janoaan ja kurkotteli kohti vitamiineja ja hyvää oloa. Tähän smoothieen kuuluu olennaisena osana raastettu, tuore inkivääri, kurkuma (jauhettuna, tuoretta on vaikeaa saada) ja niiden kanssa ehdottomasti nautittava mustapippuri (vastarouhittuna).

.
Inkivääri on vanhastaan tuttu monelle aasialaisen lääketieteen perusrohtona. Sillä on hyvän makunsa lisäksi lukuisia länsimaisen lääketieteenkin noteeraamia vaikutuksia. Inkivääri on tunnettu pahoinvointilääke. Sen sanotaan helpottavan tulehduksia, nivelkipuja - jopa reumaattisia -  ja astmaoireita. Lisäksi sillä on syöpäkasvaimia hillitseviä vaikutuksia. Sitä on tutkittu lähinnä paksusuolen syövän kannalta, mutta miksi ei siitä muutenkin olisi iloa. Joka tapauksessa inkivääri on hyvää, sopii hyvin myös marjasmoothieihin ja sillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Ylen Akuutissa on pieni, kiva tietoisku inkivääristä.

Kurkuma (vuoden 2010 rohdoskasvi) puolestaan on suomalaisille kenties tuntemattomampi mauste. Se on olennainen osa curry -maustesekoitusta ja antaa sille sen ominaisen keltaisen värin. Kutsutaanpa sitä myös köyhän miehen sahramiksi - juuri tämän värjäysominaisuutensa ansiosta. Kurkumaa tutkitaan paljon ympäri maailmaa ja sillä on todettu olevan paljon tulehduksia ja syöpää ehkäiseviä vaikutuksia. Kurkumalla epäillään olevan muistia parantavia, jopa Alzheimerin tautia pysäyttäviä vaikutuksia. Näiden tieteellinen toteennäyttäminen on vielä vaiheessa, mutta tutkittavana. Kiinalaisessa lääketieteessä kurkumaa on vuosituhansien ajan käytetty masennuksen hoidossa. Kurkuman vaikuttava ainesosa, kurkumiini, imeytyy kuitenkin elimistöön huonosti. Siksi kurkuman kanssa tulee aina nauttia mustapippuria, joka nostaa imeytymisprosentin jopa tuhatkertaiseksi. 

Mikään ravintoekspertti en todellakaan ole. Olen entinen viulisti, humanisti, käsityöihminen, perheenäiti - joka vaan on hurahtanut hakemaan tietoa erilaisista hyväätekevistä asioista. Jos nämä mausteina pidettävät aineet eivät syöpää estäkään tai tuhoakaan, ovat ne silti oiva lisä jokapäiväisessä ruoasta nauttimisessa. Lisäksi ovat tietysti sipulit, erityisesti valkosipuli, kaalit, tomaatit (huom! varsinkin miehet!), marjat, viinirypäleet ja vihreä tee lukuisten muiden hyväätekevien ruoka-aineiden lisäksi. Kartan termiä superfood, sillä pidän sitä lähinnä markkinointi-ilmaisuna poikkeuksellisen ravinnetiheille ruoka-aineille, mutta uskon silti siihen että on olemassa elintarvikkeita, jotka auttavat meitä voimaan paremmin - yksilöllisesti tottakai. Kyllä mustikat, tyrnimarjat, mustaherukat, nokkoset, aloe verat ym. jostakin ovat kannuksensa ansainneet!