15.12. Huiveja Hesalaisille

Olin taas jälleen kerran pukin apulaisena. Vanhempani päättivät lähteä hyvissä ajoin jouluhössötyksiä ulkomaille, joten valjastin postin toimimaan Petterin apulaisena. Ja kun tiedän heidän jo paketit avanneen,voin sisällönkin täällä jo paljastaa

Äidilleni virkkasin hartianlämmittimen. Lankana oli Novitan Usva, koukkuna vitonen. Lankaa kului hieman toista kerää. Ohjeen tähän Chanson-capulettiin löydät täältä

Nappi löytyi varastoistani. Muistelen ostaneeni sen Helsingin Kamarijousten lapin kiertueella n. 30 vuotta sitten. Poronsarvea. On se hyvä säästää asioita...

Isäni puolestaan sai yhden version Kolmiotuli-huivistani. Koska langan puikkosuositus oli 4, loin 45 silmukkaa ja neuloin ne sillä. Lankana oli Katian Oxford. Saattaa kyllä olla jo lopetettu lanka. Mutta sitä kului kolme kerää.

Muuten lahjassa oli mukana tekemiäni saippuoita ja sinappia. Mutta miellyttävää joulua sinne jonnekin. Me yhä edelleen jännäämme sitä, saapuuko Suomen joulukaupunkiinkin valkea joulu.

14.12. Joulukortit postiin

Jos haluaa käyttää postin punaista kuorta joulukorttien postitukseen, täytyy se toimittaa postilaatikkoon tänään. Meillä on kortit askarreltu jo hyvissä ajoin ja näin vältytty siltä viime hetken paniikilta. Tänä vuonna kortin aiheeksi tuli ehdottomasti enkeli. Vaikka vuosi on ollut raskas ja en vieläkään tiedä onko syöpä nujerrettu, koen olleeni enkelien saartamana. Ihan koko vuoden.

Enkeleitä

Miksi kortteja sitten lähetetään?

Tapa juontaa juurensa jo muinaisen Egyptin uudenvuodentoivotuksista. Rooman valtakunnassa niitä kirjoitettiin esineisiin. On esim. löydetty öljylamppu, johon oli latinaksi kirjoitettu uudenvuodentoivotus. Yleisesti tapana olikin toivotella hyviä uusiavuosia aina 1700-luvulle saakka, jolloin kirkko ja kristinusko alkoivat kehitellä omia jouluperinteitään.

Varsinaiset joulukortit saivat alkunsa Englannista. Aluksi tapa yleistyi sisäoppilaitoksissa. Oppilaat kirjoittivat perheilleen tervehdyksiä ja piirsivät kuvia. Ennen varsinaisia joulukortteja oli myös tapana lähetellä ystäville käyntikortteja, joiden takapuolelle oli kirjoitettu runo.

Kotoa löytyneitä kirjeuoria ja joulumerkit

Ensimmäinen joulukortti painettiin vuonna 1843. Englantilainen postilaitostakin kehittänyt Henry Cole piirrätytti kortin, josta otettiin tuhannen kappaleen painos. Kuva aiheutti valtavan kohun, sillä siinä lapsillakin on viiniä eikä sellainen miellyttänyt raittiusväestöä. Joka tapauksessa joulukortit olivat syntyneet ja seuraavana vuonna saatavilla oli jo useita erilaisia.

Joulukortit levisivät ihan kulovalkean tavoin. Maailman ensimmäinen postimerkki, Musta Penny, oli painettu 1840. Rautatieverkosto oli laajentunut valtavasti ja näin ollen postin kulku oli aivan uudella tasolla kuin ennen. Painokoneet yleistyivät ja korttien hinta laski. Varsinaisen teollisuusalan postikorteista loi Saksa 1860-luvulla.

Sinettilakkaa

Suomeen tapa levisi 1850-luvulla, kun säätyläiset lähettelivät joulutervehdyksiä toisilleen. Nämä olivat aina kirjekuorissa, sillä korttien lähettämiinen avoimina ei ollut luvallista. Postikorttien lähettäminen sai luvan 1871 ja samalla ne myös hinnoiteltiin edullisemmaksi kuin kirjeet. Tapa saavutti suosiota ja oli yleistä maaseudullakin jo 1880-luvulla.

Vuonna 1905 joulukortteja lähetettiin Suomessa jo 2,7 miljoonaa kappaletta. Suosio on vain kasvanut ja vaikka tänä päivänä on käytössä sähköiset ja tekstiviestein lähetetyt tervehdykset on suomalaisten usko joulukortteihin ja niiden avulla muistamiseen vakiintunut vuosittain noin 50 miljoonaan. Joukossa minunkin korttini.

Postiin

13.12. 3. Adventtisunnuntai

Tänään vietämme kolmatta adventtia, hengen adventtia. Evl kutsuu tätä sanoilla "Tehkää tie Kuninkaalle". Päivän keskushenkilö on Johannes Kastaja, Jeesuksen edelläkävijä.

Johannes Kastaja oli merkki siitä, että profetiat olivat täyttymässä. Tähän "hengelliseen tulemiseen" viittaa myös päivän latinankielinen nimi, adventus spiritualis et sanctificationis. Päivän kynttilä symbolisoi rakkautta.

Kristillisessä kuvaperinteessä tämän päivän symboliikkana on karitsa, jolla on voiton viiri kädessään.

Kuva: Kirkkovuosikalenteri

Kolmas liekki puhuu näin:

"Jo joulu hiipii tänne päin.

Kun valoani katselette,

sen tulosta jo iloitsette.

Pian viikko ohi vilistää,

jäljelle vain yksi jää."

Tänään on myös Lucian päivä, valon päivä. Pyhä Lucia oli pyhimys, jota pidetään sokeiden ja näkövammaisten pyhimyksenä. Luciasta liikkuu kaksi erilaista legendaa. Toisessa häntä yritettiin pakottaa prostituoiduksi ja polttaa siinä onnistumatta. Lopulta hänet surmattiin miekalla. Toisessa legendassa nuori mies ihastui Lucian silmiin. Lucia ei miehelle lämmennyt ja lopulta repi silmät päästään ja lähetti ne miehelle.

On miten on, mutta minulle kelpaa hyvin valon juhla pimeän ajan keskelle. Luciajuhlaa Ruotsin Örebrosta vuodelta 2013.

Tänään vietetään myös kuorolaulun päivää. Äsken saimme jo esimakua kuoroilusta, mutta on ihan pakko lisätä tähän toinenkin. Cantores Minores Helsingin Tuomiokirkossa 17.12.2007.

12.12. Holly-pannunalunen

Tehdessäni lumilyhtyä ja adventtikynttilöitä, minulle jäi käteen kasa pilttipurkin kansia. Ihmettelin, mitä niillä oikein tekisin. Poksuva matto ei houkuttele, lumiukko ei ole juuri nyt in, tuikkualusia on liikaakin... Sitten yhdistelmä matto-kuumuus säväytti. Pannunalusia!

Kaivoinpa esille paksua puuvillalankaa, Dropsin Parisia, 4,5 mm ja 5 mm koukun ja aloitin kansien päällystämisen. Tein muutaman erilaisen ja kotiraatimme äänesti tämän version voittoon. Lehdet sovelsin netistä löytämästäni ohjeesta. Tämä oli nopea tehdä ja on ihan kiva lahjaidea. Jos haluat itsellesikin valmistaa, on ohje saatavissa täältä.

Tällä ohjeella on helppo tehdä vaikka mitä; päivänkakkaroita, auringonkukkia, viinirypäleitä, omppuja... Lehtien muotoa muuttamalla ja värivalinnoilla voi tehdä ihmeitä - ja samalla kierrättää.

11.12. Korvatunturia ei voi korvata

Tänään vietetään YK:n kansainvälistä vuorten päivää. Tänä vuonna teemana on tuoda esille vuorilla kasvaneita tai kasvatettuja tuotteita. Yleisesti tarkoituksena on kiinnittää huomio vuoriin, niiden kehittämiseen, asukkaisiin ja monimuotoisuuteen.

Pari sanaa Korvatunturista näin joulun alla lienee siis paikallaan. Faktana se on Lapissa, Suomen ja Venäjän rajalla sijaitseva 483 m korkea tunturi, fiktiona joulupukin koti. Mutta on joulupukki ollut viisas asuinpaikkaansa valitessaan. Sinne ei näet ihan noin vain pääse. Se sijaitsee rajavyöhykkeellä, joten alueella liikkumiseen tarvitaan lupa. Vuoren kolme korvaa takaavat sen, että kaikki lahjatoiveet varmasti menevät perille. Ja sijainti sen, että joulupukki ja -muori tonttuineen saavat työrauhan. Siis todella ihanteellinen ratkaisu.

Päätinpä minäkin auttaa joulupukkia hieman urakassaan ja tein ison satsin sekä joulusaippuoita että sinappia tuolla jo aiemmin syksyllä valitsemallani ohjeella. Saippuoita teimme taas valmiiseen Crystalin massaan, tällä kertaa kirkkaaseen. Näihin lisäsin hunajaa, karpalojauhetta, sinapinsiemeniä ja Satsuma & spice -tuoksuöljyä.

ja tietty lappusen...

Sinappia teimme kolminkertaisen satsin, joten saimme purkkeja aikaiseksi 13 + rapiat. Etiketit, kannet kakkupapereista, narusta ja olkikoristeista. Osa näistä on kuvan ottohetkellä jo maailmalla, mm. vanhemmillani, jotka taas pakenevat jouluhössötyksiä ulkomaille. Mutta maistuvaa joulua kaikille! Ja äidille ja isälle ¡Buen viaje!

10.12. Ihmisoikeuksia ja lautasliinoja

YK:n peruskirja (1945) ja yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus (1948) laadittiin toisen maailmansodan jälkeen. Sodan tapahtumat olivat synnyttäneet tarpeen laatia kansainvälisesti sitovia sopimuksia, joilla rauhaa ja turvallisuutta pyrittäisiin takaamaan.

Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia. Ne kuuluvat samanlaisina kaikille maailman ihmisille ja ovat voimassa kaikkialla. Ne ovat perustavia ja luovuttamattomia - edes henkilö itse ei voi luopua niistä. Ne pyrkivät turvaamaan jokaiselle ihmisarvoisen elämän, perustoimeentulon sekä takaamaan yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet.

Suuria tavoitteita. Näihin liittyy paljon muitakin, pienempiä ja alueellisia sopimuksia. Lisäinfoa löytyy esim. Ihmisoikeudet.net, Amnesty Internationalin ja Suomen YK-liiton sivuilta

Mutta lautasliinoihin. Juhlapöytiin on aina kiva saada jotain ekstranäyttävyyttä, eikä joulunaika tee siihen poikkeusta. Ajattelin antaa muutaman vinkin erilaisiin vaihtoehtoihin, joilla lautasliinoja voi hyödyntää osana pöydän koristelua. Nimeä klikkaamalla löytyy youtuben video siitä, miten tuo tehtiin. Omat mallini on tehty 40x40 cm kokoisista serveteistä.

Kolme taskua aterimille

Joulutorttu

Joulukuusi

Tontun tossu

Tähti

Ja netistähän löytyy lisää vaikka mitä. Mutta eiköhän noillakin jo alkuun pääse. Taitteluiloa ja kauniita kattauksia omaan joulupöytään!

9.12. Joulun kukat

Useat meistä muistavat tuttaviaan kukkasin näin joulun aikaan, Mutta useat "valmiit" kukkakorit ovat oikeastaan aika kaameita muovisine lisukkeineen. Mitä jos tänä jouluna tekisi hieman extraa ja tuunaisi valmiista korista omannäköisensä?

Minä ajattelin ottaa ylimääräiset härpäkkeet pois. Askartelin rautalangasta ja sisalista tällaiset sydämet. Ihan vain kieputin lankaa kouraan mytätyn kasan päälle. Kepiksi laitoin puisen varrastikun, jonka päällystin kukkateipillä. Katkaisen sen sitten sopivan mittaiseksi kun olen kukkakorit ostanut. Lisäksi ajattelin liitää kukkaseen kortin, jonka takapuolelle olen kirjoittanut kukkasen hoito-ohjeet. Onpahan niissäkin sitten jotain muutakin kuin kaupan leima.

Hyasintti

- Aukeaa lämpimässä umpinuppuisesta täyteen kukkaan noin viikossa.
- Tuoksun voimakkuus riippuu väristä. Sininen on voimakkain, valkoinen hennoin.
- Kastele maltillisesti, liika kastelu kasvattaa vain varsia.
- Pitää öisin viileästä.

Joulutähti

- Anna olla paketissaan puolisen tuntia ennen kuin avaat sen.
- Pitää lämpimästä, mutta ei patterin läheisyydestä.
- Inhoaa kylmää, vetoa ja märkyyttä.
- Kastellaan säännöllisesti mullan kuivahdettua kädenlämpöisellä vedellä. Hyvä tapa estää liika kastelu on kaataa vettä aluslautaselle sentin verran ja muutaman minuutin kuluttua heittää imeytymättä jäänyt vesi pois.
- Myrkyllistä mainettaan vaarattomampi.

Ritarinkukka tai amaryllis

- Viihtyy huoneenlämmössä, voi nostaa yöksi viileään.

- Helppo kasteltava, ajoittainen kuivahtaminen tai märkyys eivät haittaa.

- Liika kastelu kuitenkin kasvattaa kukkavartta.

- Heteistä variseva siitepöly sotkee ympäristönsä, joten ne kannattaa poistaa saksilla leikkaamalla.

Joulukaktus

- Kastellaan säännöllisesti, mutta varoen.

- Ei viihdy vetoisassa paikassa.

- Kukkivaa kasvia ei saa siirtää.

Tulppaani

Minulle henkilökohtaisesti tulppaanit ovat ennemminkin kevään kukkia, mutta joulukukkanakin sillä on jo satavuotinen historiansa.

- Pitää öisin viileästä.

- Kastellaan säännöllisesti

Jouluruusu

Jouluruusu on uusin tulokas joulukukkien joukossa, mutta itse en ole sitä koskaan kotiini tuonut. Se on nimittäin oikeasti myrkyllinen, eikä sitä näinollen suositella lapsi- eikä eläinperheisiin. Jo yhden kukan nauttiminen voi aiheuttaa vakavia oireita. 

- Viihtyy viileässä ja valoisassa paikassa, jopa parvekkeella. Ei kuitenkaan kestä kovaa pakkasta.

- Säännöllinen kastelu aluslautasen kautta, älä anna kuivahtaa.

- Kannattaa huhti-toukokuussa istuttaa ulos kukkapenkkiin.