Lisdoonvarna shawl

Eilen Turussa alkoivat keskiaikamarkkinat. Ne ovat maan suurin tähän ajanjaksoon keskittyvä tapahtuma, joiden ohjelmasta löytyy todellakin jokaiselle jotakin. Tänä vuonna keskitytään vuoteen 1504, jolloin muualla maailmassa mm. Michelangelo sai valmiiksi David -patsaansa ja Irlannissa käytiin Knockdoen taistelu. Tässä yhteydessä on hyvä palauttaa mieliin se, että keskiajan ajankohta määritellään Suomeen myöhemmäksi kuin esimerkiksi Italiassa. Niinpä Suomen myöhäiskeskiajalla vuonna 1504 Italiassa elettiin jo renessanssin hurmassa.

Kelttiläistä kulttuuria pidetään usein synonyyminä Irlantilaiselle kulttuurille, vaikka kelttiläisyys on alunperin eurooppalainen ilmiö. Tunnetuin kelttihahmo lienee Asterix, tuo Gallian kauhu. 1800-luvulla romantiikan ja nationalismin myötä keltit nousivat uuden arvostuksen aikakaudelle ja heidän ornamentiikkansa ja juhlansa elävät voimakkaasti vielä tänä päivänä. Kukapa ei olisi ainakin jossain muodossa viettänyt esim. Halloweenia, sen lähtökohtanahan on kelttien samhain.

Pidän itse kovasti sekä Irlantilaisesta kulttuurista että kelttiläisestä ornamentiikasta. Joten kun näin kuvan Lisdoonvarnan shaalista olin myyty. Ohje löytyy talven 2013 Cochet! -lehdestä. Sen metsästämisessä meni tovi, mutta lopulta löysin sen Kirjokkaasta. Langaksi valikoitui Dropsin Nepal jossa on 65% villaa ja 35% alpakkaa - sillä minulla oli sitä runsaasti jo ennestään. Lanka on kyllä huopuvaista sorttia, mutta uskoisin sen kestävän tässä shaalissa ihan muuttumattomana.

Shaali koostuu kahdesta osasta, stoolasta ja takakappaleesta. Mielestäni päätekstuurin kuvio on todella hauska - en ole koskaan aiemmin törmännyt vastaavanlaisiin silmukoihin. En millään meinannut aluksi uskoa, että ne ovat "vain melkein pylväitä" ja koetin virkata ihan tavallisia pylväitä. Purkuun meni. Rautalangasta vääntäen luin ohjeen huolellisesti läpi ja niinpä syntyi oikeannäköinen lopputulos. Minkä ihmeen takia (entisen ammattimuusikonkin) täytyy aina lähteä soitellen sotahan ja yrittää oikoa ohjeistuksissa. Ihan niin kuin miehet ja kodinkoneet...

Solki on Virosta, eräällä esiintymismatkalla hankittu. Helmojen pitseissä ihastuin niiden sydänkuvioihin. En ole koskaan ennen välittänyt sydämistä, en edes teinivuosina. Nykyään sydämiä voi meiltä bongata varsinkin kylppäristä - aina suihkuverhoa ja saippuaa myöten.

Ohjeessa kehotettiin liittämään kappaleet toisiinsa piilosilmukoita virkkaamalla. En oikein innostunut sellaisesta saumasta. Päätin ommella kappaleet yhteen ristipistoin. Tein vielä niin, että vaihdoin ompeleen suuntaa aina seuraavassa pistossa. Mielestäni lopputulos on paljon enemmän työn hengen mukainen. Sitäpaitsi ristipistot näin tehtynä sopivat hyvin shaalin nuolikuvion pariksi.

Sain tämän sopivasti juhannuksen tienoilla valmiiksi. Nyt minulla on "ajanmukaista" vaatetusta rekvisiitaksi seikkailulle keskiaikamarkkinoiden humussa.

Pressikuva. Kuvaaja Sami Maanpää.

P.s. Sain valmiiksi myös sen toisen, pienemmän pitsitopin. Nyt se on Siljalle sopiva =)