Laskiainen

Oikeasti laskiainen on vasta tänään, tiistaina. Laskiaissunnuntai on ikään kuin varoitus sille, että laskiainen lähestyy ja paastonaika alkaa. Laskiaisena "laskeudutaan" paastoon josta "päästään" pääsiäisenä.

Lai, lai laskiaista,

lipo, lipo liinaa,

kasva pitkää pellavasta, 

putelis' on viinaa,

miul silkkii, sulkkuloi,

muil tuppu-tappuroi!

- Olavi Pennanen, Muolaa 1937. SKS.

Laskiaistiistaihin liittyy monia uskomuksia ja enteitä. Useimmat niistä liittyvät naisten töihin, niissä tapahtui muutos. Kehruut piti saada päätökseen laskiaiseen mennessä, jotta voitiin aloittaa valoisampaa aikaa vaativa kankaan kutominen. Saunassa piti käydä valoisana aikana ja olla hiljaa, jotta säästyisi seuraavana kesänä hyönteistenpuremilta. Laskiaisena ei saanut tehdä kovaäänisiä töitä tai käsitellä teräaseita. Pakolliset kotityötkin tuli saada valmiiksi jo puoleltapäivin, loppu päivä pyhitettiin syömiselle ja laskiaiskarnevaaleille.

Laskiaisena naisten piti pukeutua valkoisiin vaatteisiin, pitää hiuksiaan auki ja haroa niitä usein, jotta pellavista tulisi puhtaita, kiiltäviä ja vaaleita. Pellavien ja hampun pituuden kertoi se, kuinka pitkälle kelkka laskiaismäessä liukui. Sadon menestystä taattiin myös huutamalla mäenlaskun aikana "pitkiä pellavia, isoja nauriita".

Kuten tavallista, ruoka näytteli suurta roolia tässäkin juhlassa. Laskiaisena tuli syödä hyvin ja rasvaisesti, sillä tämä oli viimeinen päivä jolloin sai syödä lihaa, voita tai munia ennen 40 vuorokautta kestävää paastonaikaa. Hernerokka sai tuhdin mäjäyksen joululta yli jääneistä sianosista, munista ja voista leivottiin pannukakkuja. Mitä enemmän rasva kiilsi suupielissä, sitä parempi ruokavuosi olisi tulossa. Ja rasvaa ei missään tapauksessa saanut nuolla sormista pois. Jos niin teki, sai seuraavana vuonna sirpistä ja viikatteesta haavoja käsiinsä.

Tänä vuonna sataa vettä, piha näyttää miltei samalta kuin heinäkuussa. Mäkeä emme siis ole laskeneet, mutta pitkään ja hartaasti muhinut hernekeitto on valmis ja laskiaispullat leivottu.


Annan tuhti hernekeitto

500 g kuivattuja herneitä
2½ l vettä
500 g porsaan etuselkää tai lapaa
500 g savustettua porsaan potkaa
1 keltasipuli
4-5 porkkanaa
2 tl meiramia
1 tl suolaa
rouhittua mustapippuria
(sinappia)

1. Huuhtele herneet kylmällä vedellä ja laita ne kattilaan jossa on pari litraa vettä. Anna liota yön yli.
2. Lisää loppu vesi ja keitä hetki. Lisää lihat ja kuori vaahto pois. Keitä miedolla lämmöllä noin 1½ tuntia.
3. Lisää viipaloidut porkkanat ja hienonnettu sipuli. Anna kiehua vielä vähintään ½ tuntia tai niin kauan kunnes lihat ovat kypsiä. Tarkista nesteen määrä.
4. Nosta lihat lautaselle, poista ei-syötävät osat ja paloittele.
5. Lisää soppaan lihat ja mausteet. Kuumenna. Sinapin voi joko lisätä suoraan soppaan tai antaa kunkin maustaa annoksensa itse.

Minkä takia sitten torstaita on totuttu pitämään hernekeitto/pannukakkupäivänä? Keskiajalla lihaisaa hernekeittoa pidettiin tuhtina ruokana, kuten pannukakkujakin. Katolinen uskonto määräsi viikon paastopäiväksi perjantain, joten torstaisin tuli siis syödä tukevasti.

1800-luvulla Suomeen kotiutuivat myös laskiaispullat. Alkuaan ne olivat tavallisia sokeripullia. Myöhemmin niihin lisättiin mantelimassaa ja kermavaahtoa, nykyään vadelmahilloa. Meidän tämänvuotiset laskiaispullat tehtiin ihan perusohjeella. Hillo keitettiin itse pakastemarjoista.

Laitan tähän vielä kuvan siitä poronpotkapadasta, jonka tein saamelaisten kansallispäivän kunniaksi. Oli aivan syntisen hyvää! Määrällisesti tarkkaa ohjetta minulla ei tähän ole, mutta ainekset mitä tähän käytin löytyy täältä.