sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Kettusetti vastasyntyneelle

Silmukan ytimestä aloitti tämän vuoden mieluisalla haasteella. Aiheena oli Kettu. Olin jo pitkään suunnitellut neulovani jotain aivan vastasyntyneelle. Onhan se kiva, ettei kaikkien vaatteiden koot ala 60 ylöspäin. Googlettelin hieman ja kun näin kuvan supersöpöstä Muumurulaisten suunnittelemasta kaulahuivista se oli siinä. Jonkinlaista ohjeentynkääkin siihen löysin, mutta koska halusin neuloa nimenomaan vastasyntyneelle, oli ohjetta sovellettava.

Löysin ihanan pehmeää ja väreihin täysin sopivaa lankaa Dropsilta. 50/50 villaa ja puuvillaa sisältävää Cotton merinoa. Juuri sopiva seos kevätvauvalle. Lämmintä, mutta ei liian lämmintä. Puikkoina oli 3,5 mm sukkikset. Nälkä kasvoi syödessä ja niinpä alunperin huiviksi tarkoittamasta työstä tulikin koko setti myssyineen, sukkineen ja tumppuineen.


Aloitin siis huivista. Loin 2 silmukkaa ja levensin aina joka puikon 1. silmukan jälkeen. Vaihdoin ruskeaan ja vähän ennen hännänpäätä kudoin resoria. Poimin aloituksesta 2 silmukkaa, levensin kuten alussa. Kun olin päässyt samaan leveyteen, neuloin vain puolet silmukoista kaventaen 1. silmukan joka rivin lopussa. Ja toinen korva samoin. Ompelin pään puoliskot korvien alta kiinni niin, että siihen jää tunneli, josta voi vetää hännänpään läpi. Viiksistä olen vielä epävarma jäävätkö ne, silmät tein silmukoita jäljentäen.


Myssyn tein ihan perusohjeella. Loin 32 s ja neuloin 14-14-7-7-14-14 kerroksilla siksakmyssyn.  Etuläppään etuosan valkoisella, takaosan ruskealla. Nyörit tein neljän koukun nyörinukella. Korvia varten poimin silmukat valkoisen osan takareunasta. Viiksistä en tässäkään tiedä...


Tumppuja varten loin 24 silmukkaa. Koska sekä huivi että myssy olivat ainaoikeinneuletta tein varteen 8 nurjan kerroksen pätkän samalla lailla istuttaakseni ne paremmin settiin kuuuvaksi. Resorin ajaksi kavensin silmukkamäärän 20. Sileää neuletta, pari kerrosta ennen kärkikavennuksia vaihdoin valkoiseen lankaan. Toisella kerroksella ennen kavennuksia kudoin kämmenen selkäpuolen silmukat nurjaa, jotta siitä olisi helpompaa poimia silmukat korvia varten.


Sukkia varten loin 28 silmukkaa ja tein ne samalla tavalla kuin lapaset. Kantapään jälkeen kavensin silmukoita joka toisella kerroksella, kunnes jäljelle jäi 24 s. 


Ja näistä söpöyksistä saamme siis kiittää Silmukan ytimestä -haasteen emäntiä Siniä ja Maijaa. Monta hauskaa ideaa olen jo tämän haasteen avulla toteuttanut, odotan innolla sitä, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Nyt ei enää puutu kuin se vastasyntynyt lapsenlapsi. No, pari kuukautta enää...

torstai 28. tammikuuta 2016

Orjapiiskuri?!?

Huhhuijaa, mitä haipakkaa. Ensimmäisenä kuitenkin loistavat uutiset. Minulla oli maanantaina nk. kolmekuukautiskontrolli, elikkä siis syöpähoitojen päättymisestä on kulunut riittävästi aikaa, jotta voidaan nähdä se, kuinka hoidot ovat tehonneet. Minulle suurta jännitystä aiheutti nämä syöpäni omituisuudet - hoitovaihtoehdot vähissä ja mieletön agressiivisuus. Pelkäsin joutuvani kokemaan saman rääkin sytoineen ja säteineen uudemman kerran. Mutta!

Veriarvot olivat loistavat, patin pattia ei löytynyt ja kaikki imusolmukkeet olivat normaalit. Tapasin vielä kirurgini, joka puolestaan totesi nesteen kertymisen rauhoittuneen niin paljon, että kolmatta leikkausta ei tarvita! Voitte arvata helpotuksen määrää! Onnenkyyneleet valuivat kun riemuitsimme. Seuraava kontrolli on syksyllä, nyt voin hengittää vapaasti sinne saakka ja vaikka tanssia ripaskaa - jos jalat pelaisivat!

Ajatukset ovat vain vielä ihan hukassa. Tuntuu kuin koko alkuviikko olisi mennyt jossain sumussa. Tiistaina saimme tyttäreni kanssa kuorman (537 kg) ikea-palapelejä. Lupasin itselleni (palkinnoksi tai lohdutukseksi) mm. jo yli 30 vuotta haaveilemani lasioviset kirjahyllyt. On vaan niin paljon tekemistä muualla huushollissa ennen kuin voin vanhat purkaa ja uudet asentaa.

Sain viimein kankaille ja matonkuteille
säilytystilat askarteluhuoneeseen

Eilen nuorimmaiseni tuli tänne koko päiväksi. Sovimme aiemmin, että juhlistamme hänen 2. nimen nimppareitaan ja minun tuloksia kun hänellä on vapaata. Voi kökkö minkä tein. Olimme varautuneet suklaakakun leipomiseen, olihan eilen suklaakakkupäivä, oleiluun ja oleiluun. Tyttäreni oli oikein varannut käsityönkin mukaan, että voimme istua, jutella ja katsoa toisella silmällä telkkarista yhtä "meidän juttua", sarjaa Netflixistä. Ja pitihän minun lahjoakin tytärtäni. Mutta...

Naked cake

Unohdin hakea postista paketin, missä oli lahjaan tarvittavaa välineistöä. Vähän puolenpäivän jälkeen ehdotin, että pistetäänkö äkkiä kasaan kissojen uusi kattoon asti ulottuva kiipeilyteline ja sen viereen tuleva senkki. Ja pitihän ne vanhat kamat pistää kasaan ja pestä lattiat niiden alta jajaja... Olin vain niin innoissani. Soitimme toisenkin tyttäreni apuun. Ja aloitimme ruuvaamisen. Välillä leivoimme ja sitten ruuvasimme. Välillä Silja lyhensi avokkeensa housut ja me muut leivoimme ja ruuvasimme. Ja ruuvasimme.

Yksi kissa piilossa, kaksi esillä
ja palanen senkin kulmaa

Illalla puoli kasin aikoihin me lysähdimme puolitajuttomina sohville, mutta valmista tuli. Kissojen puu on suuri suksee, osa ajasta meni siihen, kun hätistelimme niitä pois, senkinkin saimme valmiiksi. Naked pätkiskakku näytti Mansikin haan tuotokselta ja oli minun makuuni korviarutisuttavan makeaa, mutta ei siitäkään ole kuin jämät jäljellä. Isännän tehtäväksi jäi pistää pahvilaatikot palasiksi ja kiikuttaa ne kierrätykseen. Ja siivota keittiö.

Silja sai virkattua pari kerrosta, minä en ehtinyt muuta kuin siirtää neuleeni toiseen paikkaan. Telkkarista ei tullut meidän ohjelmaa (konetta ei voinut siirtää sen hulabaloon keskelle), keskustelut jäivät vähän sille tasolle, että: "Mikä näistä 4250 ruuvista tulee nyt siihen?". Mutta. Siljalla on perjantaina hypäri ja hän on tulossa tänne. Jos tekisin valmiiksi jotain hyvää ruokaa, tekisin ne lahjukset, istuisimme alas ja vain olisimme...

Ja viikonlopun ohjelmaan kuuluu ne kirjahyllyt. Mieheni kanssa. Uutterat Kiitolinjan pojat kantoivat paketit kiltisti sisälle tänne makuuhuoneeseen, mihin osoitin niille paikan. Nyt ne 5 hyllyn, 8 korkean lasioven ja lisäosien kaksimetriset pahvilaatikot nojaavat tyynesti vaatekaappiemme oviin. Ja yhtä kotiasua lukuunottamatta kaikki minun vaatteeni ovat niiden takana...

torstai 21. tammikuuta 2016

Ryijyilyä ja kirjahaastetta

Mulla on nyt keskittymiskyky aivan nollassa. Huomenna on labrat ja maanantaina saan tietää tehosiko syöpähoidot vai ei. Sen jälkeen saan vielä toiselta lääkäriltä tietää, joudutaanko tuon poistetun rinnan kohta leikkaamaan vielä kolmannen kerran - se kun vieläkin kerää itseensä nestettä. Voitte siis kuvitella kuinka pistoksissani täällä olen.

Olen kuitenkin saanut jotain aikaiseksi. Reilu viikko sitten sain valmiiksi vuosikausiksi kaapin perukoille unohtuneen ryijyn. Lupasin sen esikoiselleni rippilahjaksi. Se oli siis todellakin unohtunut, mutta nyt Elisa saa sen seinälleen ennen esikoisensa syntymää. Elisahan muutti minun naapurirappuun vuodenvaihteessa. Aivan fantastista! Lastakin ajatellen kun mumma on ihan liki. On niin paljon ihania asioita tulossa, että sitäkin varten niin toivon taudin kaikonneen!


Minulla ei ole kangaspuita, joten tein tämänkin ryijyn ommellen. Kuten edellisenkin. Ja sen seuraavan, jonka paketin löysin myös unohtuneena ja avaamattomana.  Mutta se on vielä kesken. Mieheni pomo valmisti näihin molempiin tukevat puurimat ripustusta varten. Tämä Elisan ryijy on Maarit Hirvosen suunnittelema Vuokot ja sitä saa ainakin Ryijypalvelusta.

Laitetaanpa tähän kohtaan kuva kirjanmerkkienkelikasasta, jotka virkkasin ystävättärelleni joulun alla. Hän antoi näitä lahjaksi omille ystävilleen. Hän kävi itse täällä valitsemassa värit niin lankaan kuin helmiinkin. Mottona oli, että nyt tarvitaan väriä elämään!


Otan tänä vuonna osaa Helmetin lukuhaasteeseen. Siinä on 50 kohdan lista, jonka perusteella kirjoja valitaan ja luetaan. Haasteella on myös omat fb-sivut, josta saa paljon kirjavinkkejä. Ryijyä tehdessä ei oikein voi katsella telkkaria. Niinpä keksin "hyötykäyttää" ompelemiseen menevän ajan kuuntelemalla äänikirjoja. Niitä on vaskikirjastoissa runsaasti, joten ainakin muutaman kohdan saan varmasti täytettyä tälläkin keinoin.

Olen nyt kuunnellut Sophie Kinsellan Kevytkenkäisen kummituksen ja parasta aikaa kuuntelen Agatha Christien Paddingtonista 16.50. Lukemalla lukenut olen Minna Lindgrenin Ehtoolehtotrilogian kaksi viimeistä osaa ja vieressäni aloitettuna on Rauli Virtasen Reissukirja. Näillä olen saanut rastitetuksi jo 12 kohtaa. Ajattelin kyllä lukea kaikkiin 50 haasteeseen oman kirjansa. Loppujen lopuksi sitten katson, mikä kirja mihinkin kohtaan päätyy. Mutta oikeastaan syy siihen, miksi lähdin tähän haasteeseen mukaan on se, että tulen lukeneeksi kirjoja myös oman mukavuusalueen ulkopuolelta ja näin laajennettua lukukokemuksiani. Suosittelen lämpimästi!


Helmetin lukuhaasteesta 2016 on tehty myös lapsille suunnattu versio. Olisiko tässä koko perheelle yksi uusi yhteinen juttu tälle vuodelle? Lukeminen kannattaa aina!


tiistai 12. tammikuuta 2016

Pussaa punapäätä villasukissa

Tänään on villasukkapäivä. Siis koko päivä villasukissa -päivä. Ja ainakin minä aion noudattaa sitä aivan kirjaimellisesti teekupposten kera lumisateesta nauttien. Täältä lattialle pudonneen ja näyttöhajonneen läppärini ääreltä. Kyllä, kämmin taas. Siirsin läppäriäni huoneesta toiseen, kompastuin näillä sytokoivillani mattoon ja seurauksena oli pudonnut kone. Onneksi vain kone, enkä onnistunut loukkaamaan itseäni. Ja onneksi on kaapeli, jolla koneen näytön saa esim. telkkariin =)

Sukkia minulla ei nyt ole uusia, mutta muutama jalkoihin liittyvä joululahja. Elisa sai pukin kontista virkatut krokotiilitossut.


Lankana minulla oli Trysil Garnin Oda (50% villa, 50% akryyli) ja koukkuna 5,5. Tämä ohje on alunperin tehty 4 koukulle, mutta sillä tulee kyllä aivan minikokoisia tossuja. Huomasin sen jo viimeksi näitä tehdessäni. Ohje löytyy mm. Ravelrystä nimellä Crocodile stitch boots (adult sizes) ja on maksullinen. 

Muina jalkoihin liittyvinä lahjuksina minulla oli jalkojen kuorinta-ainetta ja jalkarasvaa. Molemmat olivat nopeita ja helppoja tehdä, sekä ovat nyt käytössä osoittautuneet aivan mainioiksi kotikosmetiikkatuotteiksi. Suosittelen.

Korostan edelleen sitä, että olen aivan kotikokki näiden suhteen, kuten aiemmassa postauksessani totesin. Näiden tekeminen vaan on niin kivaa, taloudellista ja ainakin tietää, mistä ainesosista tuote on tehty! En ole tässä enää erikseen selittänyt niitä ainesosia, joista viimeksi enemmän kerroin. Löydät ne tuon edellisen linkin takaa.


Jalkojen kuorinta-aine

1 dl manteliöljyä
8 tippaa eteeristä sitruunaöljyä
6 tippaa eteeristä teepuuöljyä
200g merisuolaa

Sekoita aineet keskenään. Tein tuplasatsin ja siitä tuli kolme 100 ml purkkia.

Manteliöljy
Varsinainen jokapaikanöljy. Sisältää A-, B-, E- ja F-vitamiineja. Sopii kaikille ihotyypeille vauvasta vaariin. Erityisen hyvää kynsille, kynsinauhoille, kuivalle, herkälle ja ärtyneelle iholle. Hyvä myös hiuksille joko koko pään hoitona tai pelkästään latvoihin siveltynä.

Teepuu
On antiseptinen bakteereja, viruksia ja sieniä tuhoava öljy. Teepuu on Australiassa kasvava myrttikasvi, jonka lehtiä aborginaalit ovat käyttäneet mitä moninaisimpiin vaivoihin. Kannattaa kokeilla jalka- ja kynsisieneen, finneihin, syyliin, hyönteisten pistoihin ja jopa huuliherpekseen. Voi tuoda helpotusta myös vilustumiseen ja yskään.



Jalkarasva

15 g mehiläisvahaa
15 g kaakaovoita
50 g kookosöljyä
30 ml manteliöljyä
60 ml kivennäisvettä
60 tippaa eteeristä sitruunaöljyä
30 tippaa eteeristä inkivääriöljyä

1. Sulata rasvat vesihauteessa. Lisää kivennäisvesi ja sekoita tasaiseksi.
2. Ota astia liedeltä ja sekoittele silloin tällöin, kunnes seos on huoneenlämpöistä.
3. Lisää eteeriset öljyt ja vatkaa sähkövatkaimella kuohkeaksi.
4. Purkita ja säilytä valolta suojattuna.

Tein kolminkertaisen satsin ja sain neljä 100 ml purkillista rasvaa.

Mehiläisvaha
On mieto ja hoitava rasvojen ja voiteiden koostumuksen kiinteyttäjä. Se suojaa ja rauhoittaa sekä pehmentää. 

Inkivääri
Lisää vastustuskykyä sekä elvyttää verenkiertoa. Se antaa energiaa ja vilkastuttaa ruoansulatusta. Lievittää nivel- ja reumaattisia kipuja.

Molempia käytettäessä kannattaa varata viereen sukat, jonne jalat voi heti sujauttaa. Näin rasvat/öljyt pääsevät imeytymään rauhassa ilman epämukavia, liukkaita jalanjälkiä lattioilla.

Tänään vietetään myös "pussaa punapäätä" -päivää. Valitettavasti tapaan nuorimmaiseni vasta huomenna (ja otan tämän silloin takaisin) mutta virtuaalisuukko äidiltä! Ja tietty kaikille muillekin punapäille!







lauantai 9. tammikuuta 2016

Hemmotteluhetkiä äidille

Äitini täytti vuosia maanantaina. Koska menin sekaisin viikonpäivissä ja vuodenvaihde olikin viikonloppu, lahjapakettini lähti myöhässä. Mutta nyt äitini on sen saanut ja ymmärsi sekaannukseni. Voin siis paljastaa, mitä hänelle tein.

Äitini rakastaa laventelia. Heillä on myös kylpyamme. Niinpä tein hänelle sekä laventelikylpysuolaa että -kylpypommeja. Mukaan laitoin vielä ylellistä yleisrasvaa sekä jo aiemmin tekemääni kaura-hunaja-sheavoisaippuaa.

Kerron ohessa myös muutamalla sanalla, minkä ominaisuuksien takia mitäkin tuotetta käytin. Olen täysin kotikokki näiden diy-kosmetiikkatuotteiden kanssa, mutta olen yrittänyt perehtyä asioihin mahdollisimman luotettavien lähteiden kautta. Otathan tämän huomioon lukiessasi näitä kotikosmetiikka-postauksiani. Lähteinä olen käyttänyt mm. LimepopinLuontoemon ja Frantsilan sivuja sekä kirjoista Karen Gilbertin Luonnollista kauneutta, Sarah Harperin Tee itse saippuaa sekä Cheryl Couttsin ja Ada Warrenin Hyvää oloa luonnosta teoksia.


Laventelikylpysuola



3 dl epsom-suolaa
2 rkl makadamiapähkinäöljyä
½ dl kuivattuja laventelinkukkia
6 tippaa eteeristä laventeliöljyä

Sotke keskenään ja purkita. Säilytä auringonvalolta suojattuna. Helppoa kuin mikä!

Laventeli
Laventeli on erittäin monipuolinen öljy. Se rauhoittaa mieltä ja elimistöä, hoitaa ja uudistaa ihoa ja on omiaan unensaannin helpottamiseen. Sopii myös pienille lapsille.

Epsom-suola
Magnesiumsulfaatti eli epsom-suola eli karvassuola sopii loistavasti mm. kylpysuolaksi. Se rentouttaa lihaksia, auttaa mustelmiin ja turvotuksiin, lievittää kipuja, kosteuttaa ihoa ja poistaa hienhajua.

Makadamiapähkinäöljy
Kosteuttaa ja suojaa erityisesti kuivaa ja ikääntyvää ihoa. Se sisältää runsaasti palmitoleiinihappoa, joka on hyvin vastaavaa ihon oman rasvan koostumuksen kanssa (ja joka vähenee ikääntymisen myötä). Sen antioksidanttiset ominaisuudet myös suojaavat ihosoluja. Imeytyy hyvin.


Sihisevät laventelikylpypommit



50g sitruunahappoa
65g ruokasoodaa
50g maissijauhoa
2 rkl sokeria
2 rkl kuivattuja laventelinkukkia
6 tippaa eteeristä laventeliöljyä
vettä suihkupullosta
silikoninen jääpalamuotti tms.

Muokkasin ohjeen viime vuoden alussa ilmestyneestä Kodin kuvalehdestä.
Sotke kuivat aineet keskenään. Lisää eteerinen öljy tippoina sinne tänne. Lisää vettä hienojakoisimmalla suihkulla suihkaus kerrallaan, kunnes rakenne juuri ja juuri pysyy kasassa. Varo käyttämästä liikaa vettä! Painele tiiviisti silikonimuotteihin ja anna kuivua yön yli. Irroita varovasti.

Sitruunahappo ja ruokasooda yhdessä aiheuttavat kemiallisen reaktion, joka synnyttää hauskaa sihinää ja poreilua veteen joutuessaan. Puhutaan myös että niin soodalla kuin sitruunahapollakin olisi ihoa hoitavia ominaisuuksia, mutta paljon on puolesta ja paljon vastaan. Varmaankin hyvin yksilökohtaista. Minä itse olen kyllä tykännyt näistä (täytyihän minun tehdä koesatsi ennen lahjaksi antamista).


Ylellinen yleisvoide



100 g aloevoita
100g kaakaovoita
100 g sheavoita
100 g kookosrasvaa
eteerisiä öljyjä maun mukaan (yht. n. 60 tippaa), itse käytin sitruunaa, greippiä ja limettiä.

Sulata kaikki rasvat vesihauteessa. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi aina välillä vatkaten. Lisää eteeriset öljyt ja vaahdota sähkövatkaimella kermavaahtomaiseksi. Purkita. Tästä satsista tuli 8 100ml purkkia. Huom! Ole tarkkana siitä, ettei rasvojen joukkoon missään vaiheessa pääse tippaakaan vettä!

Aloevoi
Hoitaa ihoa kuin aloe vera. Koostumukseltaan kevyt ja hyvin imeytyvä. Sisältää runsaasti A-, B-, C- ja E-vitamiinia, foolihappoa ja koliinia. Omaa myös tulehduksia vähentäviä ominaisuuksia.

Kaakaovoi
On ns. kova rasva, joka huoneenlämpöisenä tekee rasvasta tiiviimpää, mutta iholle joutuessaan pehmenee sopivasti. Se sisältää paljon E-vitamiinia ja auttaa ihoa tuottamaan kollageenia, joka vähentää ikääntymisen merkkejä. Se suojaa ihoa ulkoisilta ärsykkeiltä ja sen sanotaan olevan ylivoimaisesti paras ihon kosteuttaja.

Sheavoi
eli karitevoi. Sisältää paljon A-, E- ja F-vitamiineja sekä allantoiinia. Parantaa ja suojaa kuivaa, halkeillutta ihoa. Vähentää ihon punoitusta. Vahvistaa ihon elastisuutta ja soveltuu hyvin raskausarpien hoitoon. Sopii myös vauvoille. Sisältää suojakertoimen 4. Huom! Pähkinä- tai lateksiallergikot saattavat saada oireita karitevoista!

Kookosöljy
Sisältää paljon lauriinihappoa, jota luonnossa esiintyy ainoastaan äidinmaidossa. Sillä on tulehduksia ehkäisevä ja niiltä suojaava vaikutus. Varsinainen monitoimirasva, joka vaahdottuu hyvin. Huoneenlämmössä semikiinteä, mutta sulaa nopeasti. Toisten mielestä imeytyy hyvin, toisten huonosti. Monia terveysvaikutuksia myös sisäisesti nautittuna, kannattaa olla kuitenkin tarkkana, että sisäisesti nautitaan nimenomaan neitsytkookosöljyä. Tietoa tutkimuksista sekä linkkejä niihin kookosravinto.fi:n sivuilla. Muista kriittisyys!

Sitruuna
Virkistää, raikastaa ja rauhoittaa mieltä. Auttaa keskittymään. Voi auttaa ihon kutinaan. Auttaa ylläpitämään verenkiertoa ja immuunijärjestelmää. Suonikohjuihin ja raskausarpiin.

Greippi
Virkistää mieltä ja parantaa keskittymiskykyä. Auttaa kehoa puhdistumaan kuona-aineista ja hellii ihoa. Selluliittiin ja masennuksen estoon.

Limetti
Lisää henkistä vireyttä, energisoi ja kirkastaa ajatuksia. Lievittää hyönteisten pistoja.


Kaura-hunaja-sheavoisaippua



1 kg Kaura-sheavoi saippuamassaa
½ dl hunajaa
n. 30 tippaa eteeristä patsuliöljyä

Kaura
Kauran oma antioksidantti, avenantramidi, rauhoittaa ihon ärsytystiloja ja lievittää kutinaa. Kaura sisältää myös paljon vitamiineja ja kivennäisaineita, mm. piitä, joka vahvistaa sidekudosta. Hiutalemuotoisena se myös kuorii ihoa hellästi.

Hunaja
Rauhoittaa, kirkastaa, kosteuttaa, lisää ihon aineenvaihduntaa, poistaa kuona-aineita. Luonnon oma "antibiootti" joka sisältää yli 200 eri vitamiinia, mineraalia, entsyymiä ja aminohappoa.

Patsuli
Antiseptinen, tasapainottaa rasvaisuuteen ja akneen taipuvaista ihoa. Käy hyvin myös kuivalle ja ikääntyvälle iholle. Tehoaa tulehduksiin ja sieniin. Poistaa nestettä ja vähentää ruokahalua. Rauhoittaa, vahvistaa ja kohottaa mielialaa. Afrodisinen.

maanantai 4. tammikuuta 2016

Spagettia ja ovistopparipöllöjä

Uusi vuosi. Uusi arki, paljon jänniä tapahtumia ja mielenkiintoisia päiviä tulossa. Talvi tuli viimeinkin, ulkona paistaa aurinko ja pakkasta on kymmenkunta astetta. Elämä näyttää hyvältä, iloiselta ja seesteiseltä. Silti vatsanpohjassa kihelmöi - mitäköhän uutta ja ihanaa tämä vuosi tuokaan tullessaan!

Vuoden alkuun sijoittuu äitini syntymäpäivä, joka on tänään. Viikonloppujen ja ihan oman päivistä sekaantumisen takia lahjukset saadaan postiin vasta huomenna, mutta hyvää syntymäpäivää tätäkin kautta rakas äitini ja toivottavasti tuleva vuosi on sinullekin hyvä ♥

Siispä en tänään kerrokaan äitini lahjuksista. Koska tänään vietetään spagettipäivää - nuoremman tyttäreni ehdotonta lempiruokaa - puhutaan hieman siitä. Mutta ensin esittelen yhden hänelle tekemäni joululahjan, ovistopparipöllöt.

Olen tehnyt näitä ennenkin, mutta nyt tyttäreni muutettua hän vain vinkkasi minulle joskus haluavansa ovistopparipöllöt omaankin asuntoonsa. Kävimme loppukesästä yhdessä valitsemassa langat ja luotin siihen, että ennen joulua hän ehtii jo unohtaa koko jutun. Periaatteessa kyse on ihan tavallisesta amigurumipöllöstä, mutta muunsin sen painavammaksi lisäämällä täytteen sekaan suurehkon kiven. Nämä kivet ovat peräisin sen järven pohjasta, jonka rannalla meille niin tärkeä kesämökkimme sijaitsee. Niinpä voi periaatteessa ajatella, että nyt palanen Humaljärveä on myös täällä, tyttäreni kotona, Turussa.


Ohjeen näihin suloisiin pöllöihin löysin täältä. Ohje on ruotsiksi, mutta se on niin hyvin kuvitettu, että siitä kyllä saa selvää vaikka kieltä ei taitaisikaan. Tein nämä muuten ohjeen mukaan, mutta jotta saisin lattialle tulevan pöllön pohjan ja vartalon taitekohdan terävämmäksi, virkkasin kropan ensimmäisen kerroksen vain silmukoitten takareunaan. Silmissä oikaisin niin, että en virkannut kahta erillistä ympyrää, vaan jatkoin mustan jälkeen valkoisella. Näin sain aikaan "säihkysilmät". Lankana minulla oli seiskaveikkaa ja koukkuna 4. Ja vanuna jälleen ikean tyynyn sisustaa.

Tänään vietetään siis spagettipäivää. Pastan alkuperästä ei ole varmoja tietoja, mutta italialaiset kehittivät sen valmistamisen ja kuivaamisen taidon huippuunsa. Legendat kertovat Marco Polon tuoneen sen Aasian retkiltään, mutta se ei voi pitää paikkaansa, sillä pasta tunnettiin Euroopassakin jo satoja vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Durumvehnästä valmistettu pasta oli alkujaan ylellisyystuote kalleutensa takia, mutta 1600-1700 -luvuilla tämän vehnälajikkeen viljelyn yleistyttyä muuttui pian koko kansan ruoaksi.


Spaghettia syödään monilla eri tavoilla. Jamie Oliverin mukaan jopa jokaisella italialaisella perhekunnalla on oma käsityksensä siitä, mikä on ainoa oikea tapa. Siispä ei voi meillekään olla niin nokonuukaa se, onko Bolognese-kastikkeessa pancettaa vai ei, minulle se on basilikalla maustettu tomaattinen jauhelihakastike, jonne voi makunsa mukaan lisätä niitä ainesosia, mitä jääkaapista sattuu löytymään. Vähän samaan tapaan kuin alkuperäisessä pizzan ideassa. Itse asiassa pastan ja tomaatin liitosta on ensimmäinen resepti vasta vuodelta 1839. Tämä tomaattikastikkeen tulo räjäytti pastan suosion Italiassa niin suureksi, että 1800-luvun puoliväliä kutsutaankin siellä leikillisesti nimellä maccheroni revolution, pastavallankumous.

Bartolomeo Pinelli (1781-1835):
Napolin Lazzarialaiset syömässä makaronia 

Meillä on usein ajanpuutteen takia käytetty valmiita tomaattikastikkeita, mutta sen itse tekeminen ei todellakaan ole hankalaa. Purkillisesta kuorittuja tomaatteja (+ muutama aurinkokuivattu), juuriselleristä, porkkanoista, sipulista, valkosipulista ja basilikasta saa keittämällä mainion pohjan. Mutta minä laitan tähän nyt meidän perheen pikabolognesekastikkeen ohjeen, jotta tyttäreni voi halutessaan muistuttaa itselleen, että miten se vanhempien luona menikään. Sillä vaikka hän on jo yli kaksikymppinen, on hänen kotona käydessään vieläkään aivan turha kysyä, mitä hän haluaisi syödä. Spagettia ja jauhelihaa.


Kallun pikabolognese (n. 30 min.)

1 prk valmista tomaatti-basilikakastiketta
kourallinen kuutioitua juuriselleriä
kourallinen kuutioitua porkkanaa
1 pilkottu keltasipuli
3 valkosipulinkynttä
400 g paistijauhelihaa
(pekonia, herkkusieniä...)
lihaliemikuutio
rouhittua pippuria
(chiliä)
spagettia
ripaus suolaa
öljyä 
parmesania

1. Kuullota sipulit pannulla.
2. Lisää kattilaan valmis tomaattikastike, puolikas tomaattipurkillinen vettä, juurekset, kuullotetut sipulit ja lihaliemi. Anna kiehua miedolla lämmöllä välillä sekoittaen.
3. Paista tällä välin pannulla jauheliha ja mahdolliset muut lisukkeet. Mausta pippurilla ja suolalla. Jos olet käyttänyt myös pekonia, suolaa ei tarvita.
4. Lisää nämä kattilaan. Voit halutessasi tätä ennen hienontaa tomaattipohjan sileäksi sauvasekoittimella. Mausta tarvittaessa pippurilla ja ripauksella chiliä.
5. Keitä spagetti ohjeen mukaan "al dente" runsaassa, suolalla maustetussa vedessä . (Suola lisätään kiehuvaan keitinveteen ennen pastaa).
6. Valuta pasta hyvin ja lisää tilkka öljyä. Sekoita.
7. Laita lautasille kauhallinen pastaa, kauhallinen kastiketta ja ripottele päälle parmesania. Koristele halutessasi tuoreilla basilikanlehdillä.
8. Syö välittömästi, pasta ei pidä odottelusta.


Buon appetito!


perjantai 1. tammikuuta 2016

Bach: Jouluoratorio IV-VI

Elämäni tilkkutäkin joululoma on nyt päättynyt. Jatkamme siitä mihin jäätiin. Tulevasta vuodesta en vielä tiedä mitään, mutta elämähän on yllätyksiä täynnä. Ainakin on luvassa rakkautta, käsitöitä, diy kosmetiikaa, ruokaa... oikeastaan miltei kaiken tulevan voi jakaa diy-kirjainten alle. Mutta haluan toivottaa teille kaikille tämän niin kuin fb-seinällänikin ilmoitin...

Ihanaa, rakkauden- ja ilontäyteistä, kaunista ja hyvää terveyttä täynnä olevaa värikästä uutta vuotta 2016!

 Hymiö heart
Mutta jatketaan siis siitä mihin jäätiin. Johann Sebastian Bach (1685-1750) sävelsi kuusiosaisen teoksensa joulunajan tapahtumista 1733-34. Nämä kolme viimeistä kantaattia kantaesitettiin Leipzigissä 1., 2. ja 6. tammikuuta 1735. Neljäs kantaatti Fallt mit Danken, fallt mit Loben on tarkoitus esittää Kristuksen ympärileikkaamisen juhlana, tänään. Sen teksti sisältää Luukkaan evankeliumin 2: 21.  Viides Ehre sei dir, Gott, gesungen (videolla 25:00) uudenvuoden jälkeisenä sunnuntaina, eli tänä vuonna 3. tammikuuta. Sen teksti tulee Matteuksen evankeliumista 2: 1-6. Kuudes ja viimeinen kantaatti Herr, wenn die stolzen Feinde schnauben (videolla 49:00) oli puolestaan loppiaisen musiikkia ja tekstinä Matteuksen 2: 7-12.

Harnoncourt on erikoistunut nimenomaan autenttisiin, perinnesoittimilla toteutettuihin barokkimusiikin esityksiin. Tämä video on vuodelta 1982. Orkesterina hänen vaimonsa kanssa perustama Concentus Musicus Wien ja kuorona Tölzer Knabenchor.