Piparkakut ovat saaneet nimensä maustepippurista, joka muinoin oli pipareissa eniten käytetty mauste. Ihan alkujaan ne ovat lähtöisin Egyptistä, jossa ne tunnettiin hunajakakkuina. Hunajaa pidettiin jumalten ruokana ja niinpä niitä myös uhrattiin jumalille. Eri muotoja kakut saivat sen mukaan, mitä uhrilahjalla toivottiin saavan. Myöhemmin niiden avulla välitettiin myös lemmenviestejä.
Uskonto on tuonut pipareihin paljon symboliikkaa. Kristityt alkoivat kutsua niitä enkelten leiviksi, vertauskuvaksi synnitöntä Kristusta kohtaan. Uskottiin, että jos piparin vei mukanaan kirkkoon, siihen kasautui voimaa joka esti sen syöjän sairastumisen. Piparien muodolla oli myös omia merkityksiään. Possut esim. symboloivai viikinkiajan uhrileipää, jonka uskottiin tuovan rikkautta. Muilla eläinhahmoilla haluttiin taata karjaonni, kukkasilla taas toivottiin hyvää satoa, rikkautta ja hedelmällisyyttä.
Tämän vuoden piparit leivottiin meillä Paraislaisittain.
1½ dl siirappia
2½ dl sokeria
250 g leivontamargariinia
2 rkl piparkakkumaustetta
2 munaa
½ tl suolaa
1½ tl soodaa
n. 8 dl vehnäjauhoja
1. Kiehauta siirappi, sokeri, rasva ja mausteet. Anna jäähtyä.
2. Vatkaa seos hyvin kuohkeaksi. Lisää munat yksitellen edelleen vatkaten.
3. Sekoita jauhoihin suola ja sooda ja lisää vaahdon joukkoon.
4. Peitä taikina ja nosta se jääkaappiin (parvekkeelle) kovettumaan yön ajaksi.
5. Leivo pipareiksi. Paista uunin keskiosassa 175° noin 7 min/pelti.
6. Älä polta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti