130 vuotta sitten Lappeenrannassa vieraili Suomen
suuriruhtinaskunnan keisaripari, Aleksanteri III ja hänen puolisonsa Maria
Feodorovna seurueineen. Euroopassa elettiin voimakasta kansallisromantiikan aikakautta
joka vaikutti myös suomalaisiin. Taiteessa oli meneillään kultakausi, Axel Gallén
maalasi teoksensa Akka ja kissa,
Albert Edelfelt Luis Pasteurin muotokuvan.
Jean Sibelius muutti Hämeenlinnasta Helsinkiin opiskellakseen musiikkia, Juhani
Aholta julkaistiin teos Papin tytär
ja Minna Canthilta Työmiehen vaimo. Suomalaisuuden
aate eli voimakkaana. Suomen kielen asemasta taisteltiin yhä, vaikka se oli jo
vuoden 1863 asetuksessa nostettu yhdenveroiseksi ruotsin kielen rinnalle. Rautatie-
ja puhelinverkkoja rakennettiin. Helsinkiin valmistui mm. Annantalo, Turkuun toimintansa
aloittanut Auran panimo. Suomi oli kuitenkin voimakkaasti maatalous-yhteiskunta.
Sen n. 2,2 milj. asukkaasta kaupungeissa asui vain n. 180 000.
Mutta takaisin kesäiseen Lappeenrantaan ja siihen hetkeen,
jota pidetään Suomalaisen kansallispuvun syntyhetkenä. Helsinkiläinen Suomalainen Wirallinen Lehti kirjoittaa siitä
6.8.1885 ilmestyneessä numerossaan näin: ”Keisarillisten Majasteettien
palatessaan huwimatkalta Lauritsalaan noin k:lo 7 illalla annettiin H. M.
Keisarinnalle se wene, jonka Suomen naiset olivat päättäneet lahjoittaa Hänen
Majasteetillensä. Wene soudettiin Marewohöyrylaiwaa wastaan ja kun päästiin
laiwan siwulle, astui H. Majasteettinsä weneeseen, jolla H. Majasteettinsä
soudettiin rantaan.
Weneen peränpitäjänä oli ewerstinrouwa Emilie de Bont,
syntynyt Linder, Kuopion pataljoonan komentajan waimo, joka oli puettu Jääsken
waimon pukuun.
Soutajina oli kahdeksan nuorta neitoa
kansallispuwuissa itsekukin edustaen Suomen eri maakuntia, nimittäin: Uusmaata:
neiti Sanna Andersin, postitirehtöörin tytär Helsingistä, Askolan puvussa;
Warsinais-Suomea neiti Ellen von Troil, ent. maamarsalkan tytär Turusta,
Houtskarin puvussa; Satakuntaa, neiti Helmi Stenbäck, prowastin tytär
Ulvilasta, puettu Säkylän pukuun; Pohjanmaata: neiti Emmi Cannelin, prowastin
tytär Mustasaarelta, Lapwärtin puwussa; Lapinmaata: neiti Anni Junttila,
käsityöläisen tytär Oulusta, lappalais puwussa; Karjalaa: neiti Lydia Haaranen,
talollisen tytär Tohmajärveltä, Äyrämöisen puwussa; Sawoa: neiti Alma Ahnger,
wirkamiehen tytär Kuopiosta, sawolaispuwussa, sekä Hämeenmaata: neiti Iida
Aalberg, ratamestarin tytär Janakkalasta, hämäläispukuun puettuna.”
Edessä on 27-vuotias hämäläissyntyinen Iida Aalberg "hämäläispuvussa", istumassa Lapväärtin puvussa Emmi Cannelin. Takana pohjoissavolaisessa puvussa Alma Ahnger ja Lydia Haaranen Äyrämöisen puvussa. Kuva: Kansallispuku.com.
Nykyään Suomesta tunnetaan jo yli 400 kansallispukumallia. Kansallispukujen tallennuksesta ja tarkistuksista vastaa Suomen käsityön museo / Suomen Kansallispukukeskus. Suomenruotsalaista kansallispukuperinnettä vaalii Kansallispukukeskuksen alaisuudessa kotiseutuyhdistys Brage. Lisätietoa erilaisista suomalaisista puvuista ja niiden saatavuudesta löydät sivustolta kansallispuvut.fi.
Kansallispukujen rinnalla käytetään myös kansanpukuja. Niillä ei ole virallista kansallispuvun statusta, mutta ne jäljittelevät tyylillisesti rahvaan arkipukeutumista. Tällaisista puvuista hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi karjalaiset sarafaani ja feresi.
Muinaispuvut ovat hautalöytöjen perusteella rekonstruoituja esihistoriallisen ajan juhlapukuja. Niitä tunnetaan Suomesta nykyään seitsemän erilaista. Tunnetuin lienee Euran muinaispuku, joka presidentti Tarja Halosella oli päällään itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 2001.
Tänään juhlitaan siis 130-vuotista suomalaista kansallispukua. Yksi näyttävimmistä tavoista on yleiset "tuuletuspiknikit", joissa siis yksinkertaisesti mennään piknikille kansallispuvut päällä. Helsingissä osallistua voi vaikka klo 14 alkaen Talvipuutarhan käsityöpiknikillä tai klo 16 alkaen Hesperian puistossa, Oopperatalon Amfiteatterin liepeillä olevassa tapahtumassa. 8.8. on Seurasaaressa suurempi tuuletustapahtuma, jonne kannattaa mennä jos ei osallistumaan, niin katselemaan ja kuuntelemaan. Paikkakuntakohtaisia lisätietoja voit lukea täältä.
Tähän loppuun vielä kuva meidän perheestä noin vuodelta 2005. Olin keikalla Someron Suviheinäviikoilla ja esiintymisasunani oli kansallispuku. Keksimme tilaisuuden luonteelle sopivasti pukeutua juhla-asuihin koko perheen voimin. Mieheni sai päälleen Valkealan puvun, minulla on Räisälä, Elisalla Tammela ja Siljalla Munsala. Puvut ovat Turun Kiikurit ry:n omaisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti