Aloitetaan uusimmista. Sain perheeltäni ihanan äitienpäivälahjan. Tiesin toki, mitä paketti sisälsi, mutta silti oli jännittävää, kun posti toi sen ihan kotiovelle saakka. Kauniin vaaleanpunaiseen muoviin oli pakattu pitkään haaveilemani setti.
Tilasin tuotteet Tampereelta ja täytyy sanoa, että toimitus oli todella nopeaa. Myöhään tiistai-iltana lähetin lomakkeen ja jo torstaina paketti oli kotiovella. Hätänen kun olen, kinusin heti lupaa lahjan ennenaikaiseen aukaisuun. Ja sehän heltisi. Niinpä pitemmittä puheitta tyhjensin työhuonessa sijaitsevan ison ruokapöydän tavaroista ja pingotin ensimmäisen työni. Kyseessä on tyttärelleni neuloma tuubihuivi, josta lisää joskus myöhemmin.
Settiin kuuluu siis 2 pakettia pingotusalustoja, yhteensä 90 x 180 kokoiselle alalle, pingoitusrautoja ja t-neuloja. Kun sain työn alustalle olin aivan haltioissani, voiko tämä olla näin helppoa! Epätoivoiset tuherrukset tämän vaiheen silityslauta-viritysten kanssa tuntuivat itsestä nyt lähinnä koomisilta.
Päätin seuraavaksi kokeilla uusia välineitäni runsas vuosi sitten valmistuneen huivin kanssa. Se on jäänyt käyttämättä, sillä en millään ilveellä saanut sitä pingotettua niin, että olisin ollut tyytyväinen. Siispä heti tuubin kuivuttua pistin tämän neuleen pingottumaan. Huivin halkaisija on n. 150 cm, joten hieman säätöä noiden 18 palasenkin kanssa vaadittiin, mutta lopputuloksesta tuli hyvä. Tästäkin lisää myöhemmin.
Olin myyty. Mutta ruokapöytää tarvittiin muuhunkin käyttöön, varsinkin kun vanhempani olivat tulossa vierailulle. Pingotukset (myös niska-hartia-pää-sellaiset) paussille ja hieman uudelleenjärjestelyhommia. Sain viimeinkin kansio- ja konttoritarvikehyllyn tavarat siirretyä muualle ja annettua lankalaatikoille tilaa. Tulossa on kyllä kokonaan uusi hylly tähän tarkoitukseen, mutta mikä nautinto olikaan kerätä kaikki nyssykät, nassakat ja pahvilaatikot sieltä sun täältä ja lajitella ne omiin "lokeroihinsa". Kankaat saivat toisenlaiset laatikot, mutta nyt on kaikki samassa paikassa. Tässä kohtaa täytyy myöntää, että en ollut lainkaan "tietoinen" kaikista tästä talosta löytyneistä lankapusseista... Mutta nyt on helppo löytää tarvittavat langat ja kankaat kaikkiin uusiin ideoihin!
Äitienpäivän käsityölahjukseni kruunasi vielä puikkopöllö, uusi muovinen kokomitta vanhan ja kulahtaneen pahviseni tilalle. Sen kanssa sai "arpoa" oikean puikkojen paksuuden, sillä esim. nelosen puikot solahtivat hyvin läpi myös 3,5 ja 3 rei'istä. Nyt minulla on ihana, kuvasta poiketen sininen oma puikkopöllö.
Myöhästyneeksi synttärilahjaksi ostin itse itselleni pyörösetin. Olisin kyllä tarvinnut vain kahta eri kokoa olevat pyöröt, mutta olin hinkunut jo tovin tätä settiä, eikä se loppujen lopuksi ollut kuin hitusen hintavampi kuin niiden kaksien yhteenlaskettu hinta. Ja kun miettii kuinka paljon eri vaihtoehtoja tässä paketissa on, sehän oli itseasiassa hyvinkin edullinen. Pakettiin kuuluu siis pyöröt 3,5mm - 8mm ja vaijerit 60cm, 2 x 80cm ja 100cm. Tartuin näihin heti ja ensimmäiset työt ovat jo valmiita. Niillä on ihana kutoa! Neule juoksee puupuikoilla hyvin ja vaijeriosuus on notkeampi kuin perinteisissä pyöröissä. Olin näistäkin haltioissani - voiko pitsineulekin soljua vaijerista puikko-osaan ilman sen kummempia "vääntämisiä". Minulla kun (johtuen kenties napakasta käsialastani) varsinkin langankierrot tuppasivat stoppaamaan aina siihen välivaiheeseen. Mutta ei enää.
Jouluna minua lahjottiin virkkuukoukuilla. Ja vaihteeksi kerran olin aivan haltioissani. Koukut ovat ihanan tuntuiset, niissä on sopivan tahmea, hyvin käsissä pysyvä materiaali (edellisissä ergonomisesti oikeinmuotoilluissa koukuissani oli kovamuovinen varsi) ja jopa akryylilanka juoksee hyvin, ilman natinoita. Näistäkään en luovu! Koot ovat 2,5mm - 6mm.
Koko sakki täällä on siis innolla mukana käsityötohinoissani ja kannustavat minua myös näin, työvälinesaralla. He tiesivät innostuksestani jo aiemminkin, mutta varsinkin nyt tässä elämäntilanteessani, he entistä paremmin ymmärtävät myös sen terapeuttisen puolen. Olen niin onnellinen ja kiitollinen miehestäni ja tyttäristäni - monessa muussakin mielessä tottakai.
Tässä tohinassa saimme viimeinkin kiinnitetyksi myös meidän makuuhuoneen unisiepparin. Tein näitä aikoinaan kolme, meille ja molemmille tyttärilleni. Pinkki Elisalle, beige Siljalle ja sininen meille. Ohjeen sain Tuulia Designin sivuilta. Tarvikkeina oli 20cm:n pyöreä metallirengas, lankaa, helmiä ja sulkia. Lankana käytin Esiton virkkuulankaa (koukku 2,5mm), helmet ostin Tigeristä ja sulat sain ystävättäreni kanalasta. Arvatkaas oliko tässä kämpässä jonkin aikaa kaksi täysin viirupäistä kissaa...
Ihania varusteita oletkin hankkinut / saanut! Kyllä varusteillaon merkitystä, olen huomannut. Varsinkin vihaan sitä, että joskus joutuu palaamaan metallisten puikkojen käyttöön, kun muissa materiaaleissa ei kotoa löydy oikeaa kokoa tai kaikki on jo käytössä toisessa työssä!
VastaaPoista