Hyvästit ketjusilmukka-aloituksille!

Minä olen aina inhonnut virkkausohjeita, jotka alkavat jotakuinniin näin: "Virkkaa 253 ketjusilmukkaa. Käännä työ ja virkkaa 1 ks 2. kjs:n koukusta lukien ja virkkaa ks jokaiseen jäljellä olevaan kjs:n (252)". Minulla ketjusilmukoista tulee aina liian tiukkoja, koko ketju pyörii käsissä ja sen oikean kolon löytäminen silmukan virkkaamiseksi on työn takana. Mutta ei ole enää.

Kuulun useampaankin sähköpostia lähettelevään käsityösivustoon ja sieltä jostain, tekstien keskeltä silmiini nousivat sanat "chainless foundation". Lööperiä, ajattelin ja annoin asian olla. Mutta utelias kun olen, aloittaessani seuraavaa huivimyssyäni päätin tarkastella asiaa lähemmin. Ihastuin, rakastuin, hihkuin ja hyppelin. Olin päässyt painajaisestani!

Kokeilin ensin siis "ketjusilmukkakaarta" kiinteillä silmukoilla. Olin virkannut jo monta huivimyssyä joissa ketjuun tuli 111 kjs. Pienen alkuähellyksen jälkeen pääsin nopeasti juoneen kiinni ja homma alkoi sujua. Tähän samankokoiseen myssyyn tuli vain 99 s, aloituskerroksesta tuli nätti ja joustava. Sama lanka, sama koukku, sama tekijä, mutta ero kuin yöllä ja päivällä.

Alempana kuvassa, kirkasvärisemmässä myssyssä ennen reikäkerrosta on ketjusilmukoita ja kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita. Hempeämmän värisessä taas tällä luontitekniikalla tehty aloituskerros ja yksi kerros kiinteitä silmukoita. Tällä luontitekniikalla aloituskerroksen työpinta näyttää myös aivan tavalliselta, siihen on helppo virkata jatkoksi mitä vain, vaikka vain silmukan etu- tai takareunaan.

Linkki youtube-videoon on tässä. Tämä video on englanninkielinen, mutta kuvaus on niin selkeä, että täysin kielitaidotonkin pystyy sen avulla oppimaan tekniikan.

Innostuin tästä hyvästä viimeinkin aloittamaan työtä, josta alussa kuvailemani kauhukuva on poimittu. Ja se kävi niin kivuttomasti! Silmukoita tuli tasan tarkkaan se pyydetty 252, koko kerros on joustava ja siisti. Mutta kaikista parasta oli se yksinkertaisuus, helppous ja vaivattomuus. Maailmasta tuli taas monta ärräpäätä köyhempi. Enkä minä vaipunut turhautumisen ja epätoivon syövereihin.

Tällä aloitustavalla ei kuitenkaan täydy tyytyä vain kiinteisiin silmukoihin. Puolipylväille ja pylväille on omat tapansa. En ole vielä itse kokeillut niitä, mutta vastaavanlaista tekniikkaa ihan kerroksissa olen jossain työssäni joskus käyttänyt. Rohkenen nämä videot katsottuani olettaa, että aloitukset toimivat yhtä hyvin kuin kiinteillä silmukoilla virkattava.

Puolipylväillä tehty aloitus - helppoa vai mitä?

Ja pylväsrivistöt kunniaan!

Nyt innolla uusia töitä aloittelemaan. Kuinkakohan korkeaksi "viittävailla valmista" -pinoni oikein kasvaakaan, kun täytyy päästä kokeilemaan näitä ainakin minulle uusia ja helpottavia tapoja...