Sukkasunnuntai

Niin se piinaviikkokin on saapunut päätökseensä. Paastonajasta on päästy ja tänään saa iloita ja viettää pääsiäistä niin, että sukatkin lentää jalasta. Kirkkokansalle tämä päivä on vuoden suurin juhla, ylösnousemuksen päivä. Enkelin viesti opetuslapsille on selvä, hauta on tyhjä.

Kuva: Kirkkovuosikalenteri

Sukkasunnuntaina herättiin varhain, pukeuduttiin mielellään upouusiin vaatteisiin ja mentiin pihalle avojaloin tanssimaan ja tervehtimään "tanssivan auringon" nousua. Silmätkin piti pestä ennen variksen raakuntaa, jotta kesällä ei ruskettuisi. Jos sen teki purovedellä, säilyi kauniina ja vireänä koko vuoden. Sukkasunnuntai oli myös pääsiäismunien maalaus- ja syöntipäivä.

Minä monien muiden joukossa osallistuin Niina Laitisen Taimitarhan Kukkasukka -haasteeseen. Sukista tuli oikein kauniit, Elisan jalkoihin juuri sopivat. Lankana minulla oli Dropsin Fabelia. Koon 3 sukkiksilla tikutin ja toisessa sukassa minulla oli Dropsin Pro Romance -sarjan puikot ja toisessa Prymin metallipuikot. Oli oikeasti vaikeaa saada samanlaista jälkeä aikaan. Välineillä on väliä.

En vieläkään ole saanut kaikkia langanpäitä pääteltyä, joten en siis myöskään ole huolitellut näitä loppuun saakka. Jos vielä joskus neulon näin värikkäät sukat, päättelen ne kyllä matkan varrella, työn edistyessä. Mutta nätit tuli, vai mitä!

Surullisempi sukka-asia on Siskorusetti-sukat. Aloitin tekemään niitä kohtalotoverilleni, ystävättärelleni, kollegalleni. Vietimme yhteisessä työpaikassa 30 vuotta. Hän nukkui pois pitkänäperjantaina. Sukat eivät ehtineet valmiiksi. Tiedän hänen toivovan, että tekisin ne loppuun jollekulle toiselle kohtalosiskolle. Pistän ne kuitenkin hetkeksi syrjään. Kyynelien läpi on hankalaa neuloa.

Mutta nyt aloitan pääsiäisen vieton. Molemmat tyttäremme saapuvat syömään avokkeidensa kanssa. Itse asiassa nuoremmat saapuivat äskettäin. Siispä seurustelemaan ja kohta saadaan isännän loihtimia valkosipuliperunoita, lammaspaistia ja salaattia. Punaviinillä. Jälkkäriksi mun aiemmin viikolla tekemää mämmiä. Slurps!