lauantai 29. lokakuuta 2016

Kuninkaallista kellojensiirtoa

Voihan ketun häntä ja kilin korvat. Ensi yönä valvotetaan kansaa taas oikein turhuuden urakalla. Onneksi suurin osa kelloista päivittyy oikeaan aikaan jo itsekseen, mutta vielä on kuitenkin niitä ihania manuaaleja, jotka täytyy muistaa sormin vääntää paikalleen. Kuten esim. isoäitini perua oleva lyövä kaappiseinäkello, joka puolen tunnin välein kertoo meille ajan kulumisesta...

Mutta mitä järkeä tässä kaikessa on? Mitä ihmeen itua on siinä, että siirrämme kellon viisareita tunnilla taaksepäin ja samalla sotkemme varsinkin vauvojen ja pienten lasten unirytmin? Aamut valaistuvat. Joo, minä ainakin käytän sen aamun "ylimääräisen" tunnin nukkumiseen. Illat pimenevät ja kynttilöitä saa polttaa kauemmin. Hahaa! Kuka uskaltaa myöntää, että aikaisempi pimeys (ennen merkki nukkumaanmenoajasta) saisi laskemaan pään tyynyyn myös varhaisemmin? Oi jospa pääsisikin nukkumaan kuten joskusmuinoin, mutta toisaalta se tarkottaisi myös sitä, että ainakin 8-16 -työläisillä pitäisi olla sänky myös työpaikalla - pimeys kun saapuu jo päivän työtuntien aikana. Ja kuka pomo katsoisi nukkuvaa alaista? Vaikka tämä olisi kuninkaallinen ja kruunu päässä?


Eli pahimmassa tapauksessa seurauksena on häiriintynyt lapsi, parisuhteiden romuttuminen, työpaikkojen menetys, kansantaloudellinen katastrofi ja hykertelevä poliittinen johto. Ai miksi hykertelevä? No tietenkin siksi, että kun viimeinkin keksivät keinon nujertaa ja lytätä tämä kansa. Ja niin yksinkertaisella asialla kuin kellojen siirrolla. Leikkaukset kun eivät vielä täysin lamaannuttaneet tätä orjajoukkiota, niin nyt! Köyhät kyykkyyn, eliitti elämään ja Bahamalle!

Salvador Dali:  La persistencia de la memoria, 1931

Siispä tassuttele kiltisti kuuliaisena kansalaisena tasan klo 04.00 siirtämään viisareita, jotta voit painaa pääsi tyynyyn uudelleen klo 03.00. Muistathan muistisäännön - aina kohti juhannusta. Eikä sitten valiteta. Sillä tässä kohtaa tulee ensi kertaa tämän hallituksen aikana toteutumaan tasapuolisuuden käsite. Rikkaiden tunti on sama 60 min. kuin köyhienkin. Vaikka mitä prosenttilaskutapaa käyttäisi.

Rakas ystävättäreni näki Miskan 1 kk kuvan, tämän. Totesi siihen, että on aina himoinnut kruunua. No, minä pistin korvan taakse, tiesin syksyllä olevista synttäreistä ja aloin ideoimaan. Löysin ihan mukavan aikuisten mallin Red Heartin sivuilta. Mutta täytyyhän kruununjalokiviäkin olla! Siispä laskemaan ja pujottelemaan. Siinä oikeasti oli kamala homma ihmetellä helmet järjestykseen - samalla kerroksella kuin sattui olemaan useampaakin väriä. Loppujen lopuksi muutamien purkujen jälkeen aloin olla suhteellisen tyytyväinen lopputulokseen ja saatoin huokaista helpotuksesta.


Lankana oli Esito ja koukkuna 2,5. Helmet (jotka olivat aivan muovisia, sillä lasiset olisivat painaneet liikaa) hommasin Raision iki-ihanasta Machiasta. Kun olin saanut työn valmiiksi pingotin sen kukkaruukusta, vaahtomuovista ja elmukelmusta kasaamani häkkyrän päälle. Kovetukseen käytin laimennettua Paverpolia. Kun olin saanut neulat paikoilleen tulikin yllättäen lähtö tyksiin päivystykseen. Ensimmäinen puolentoista viikon hoitojakso oli edessä (en sitä silloin vielä tiennyt). Kyllä mua jänskätti kun viimein pääsin kotiin irrottamaan kiltisti odottanutta päähinettä. Kaikki oli kuitenkin hyvin, kruunu irtosi nätisti ja oli muodossaan.

Onhan se paljon mukavampaa täyttää vaikka astianpesukonetta kruunu päässä kuin ilman!

2 kommenttia:

  1. Hieno, hauska kruunu ja niin syksyn väreihin sopiva.

    VastaaPoista
  2. Sie oot Anna kyllä superihana. Keksit ihan kaikenlaisia hauskuuksia :-)

    VastaaPoista